Nuorten työllistymisseteli on toimiva keino nuorisotyöttömyyttä vastaan, vaikka vain harva yritys on hakenut seteliä, sanoo työministeri Matias Marttinen (kok.).
– Kyllä minä näen, että se on onnistunut keino. Me tarvitsemme tässä tilanteessa lisäapua meidän nuorille, hän sanoo.
Työllistymissetelissä on kyse avustuksesta, jonka on tarkoitus kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria määräaikaisiin työsuhteisiin.
Valtio on myöntänyt seteleitä varten rahaa yhteensä 30 miljoonaa euroa. Yritysten saama avustus kattaa puolet nuoren palkasta kuuden kuukauden työsuhteessa 1 500 euroon asti, kunhan nuori täyttää avustuksen ehdot.
Yle kertoi aiemmin, että työllistymisseteleille ei tahdo löytyä ottajia. Samaa kertoo Ylen tällä viikolla tekemä soittokierros, jossa asiasta kysyttiin useilta työllisyysalueilta. Yleisviesti on, että seteleille ei ole ollut kysyntää.
Esimerkiksi Helsingin työllisyysalueella seteleitä on kyselyajankohtaan mennessä myönnetty viisi, Espoo-Kauniaisen työllisyysalueella kolme ja Jyväskylä ja Muuramen työllisyysalueella yhdeksän. Määrät ovat erityisen pieniä, kun huomioidaan, että suurilla alueilla avustusta riittäisi useiden satojen nuorten työllistämiseen.
Alueiden edustajien mukaan suurin syy vähäisen kysynnän takana on yleinen talousahdinko ja heikko työvoiman kysyntä. Kun yrityksillä ei ole töitä tarjolla, ei avustustakaan haeta.
– Pitäisi olla se toinen puolikas palkkarahasta olemassa yrityksessä. Se vaatii, että pitää olla riittävästi kassavirtaa, sanoo Business Oulun työllisyysjohtaja Mari Rautiainen.
Oulun seudun työllisyysalueella työllistymisseteliä oli jaettu neljä. Rahoitusta riittäisi yli 300 seteliin. Alueiden kertomat lopulliset summat eroavat hieman Elinvoimakeskuksen laskelmista.
Samoilla linjoilla on Vantaan kaupungin työllisyyspäällikkö Marjo Nurminen. Vantaalla seteleitä ei oltu haastatteluhetkellä myönnetty vielä yhtään, vaikka rahaa riittäisi ainakin 380 nuoren palkkaamiseen. Hakemuksia on tullut kolme.
– Olemme miettineet asiaa Vantaalla ja muiden työllisyysalueiden kanssa. Selittäviä tekijöitä on varmasti monia, mutta kyllä ensimmäinen on aito työpaikkojen vähyys tällä hetkellä.
Ei apua kesätöihin
Useampi alue nostaa esiin myös setelin saamisen tiukat ehdot. Yhtenä ehtona on, että yritys sitoutuu palkkaamaan nuoren kuudeksi kuukaudeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tukea ei voi käyttää nuoren palkkaamiseksi kesätöihin.
– Tämä on kieltämättä yksi sellainen, mikä työnantajia on varmaan hillinnyt setelin käytössä. Moni olisi varmasti halunnut käyttää tätä kesätyösetelin korvikkeena, mutta kuusi kuukautta on se verran pitkä jakso, että se ei kesätyöhön riitä, Business Oulun Rautiainen sanoo.
Toisaalta setelin tarkoituksena ei ole korvata kuntien kesätyöseteliä, vaan poikia pitempiaikaisia työsuhteita, Rautiainen jatkaa.
– Kuusi kuukautta on semmoinen jakso, että siinä nuori kiinnittyy työelämään ja ajatuksena on se, että siitä vielä jatkettaisiin yrityksissä.
Vantaan Nurmisen mukaan viesti joiltain alueen yrityksiltä on, että kuuden kuukauden raja on turhan pitkä. Hänen mukaansa viesti on välitetty eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriöön.
– Tässä suhdanteessa olisi ollut ihan paikallaan, että seteli olisi vähän vapaammin käytettävissä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) mainitsi Pääministerin haastattelutunnilla maaliskuun lopussa, että yksi hyvä keino nuorisotyöttömyyttä vastaan olisi laajentaa ja vahvistaa työllistymisseteliä.
Onko muutoksia siis luvassa kevään kehysriihessä?
– En uskalla nyt sellaisia luvata, vaan olemme pyrkineet tekemään setelistä niin helposti käytettävän kuin on vain mahdollista, sanoo työministeri Marttinen.
”Tarvitaan lisää markkinointia”
Muita mainittuja syitä vähäiselle kysynnälle ovat muun muassa byrokraattinen hakemusprosessi ja se, että setelistä tiedetään vasta vähän, vaikka alueet markkinoivat sitä aktiivisesti.
Myös työministeri Marttinen korostaa, että seteliä on ollut haettavissa vasta lyhyen aikaa.
– Eli me tarvitsemme lisää markkinointia, lisää tietoisuutta yrityksille tästä.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan yritysten kontaktointi sekä nuorten ja yritysten yhdistäminen ovat työllisyysalueiden ja työvoimaviranomaisten tehtäviä. Alueet ovat alkaneet tarjota ja markkinoida seteliä vuodenvaihteen jälkeen hieman eri aikatauluilla.
Esimerkiksi Vantaalla seteliä on markkinoitu kaksi viikkoa ja tukea on voinut hakea vasta vähän aikaa, Nurminen kertoo.
Myös Oulussa asiasta on viestitty paikallisesti ahkerasti, kertoo puolestaan Rautiainen.
– Se ei ole varmastikaan lyönyt läpi, tästähän ei ole oikeastaan sen ensimmäisen virallisen julkaisun jälkeen ollut jatkuvaa viestintää TEM:n toimesta.
Alueiden välillä on myös eroja. Tampereen seudun työllisyysalueelta kerrotaan, että seteleitä alettiin myöntää vasta viime viikolla, viimeisenä kaikista alueista. Kaupunki käynnistää markkinointikampanjan aiheesta ensi viikolla. Tästä huolimatta Tampereella oli haastatteluhetkellä myönnetty jo 12 työllistymisseteliä.
Työllistymisseteleitä voi hakea ensi vuoden kesään asti.