Iltalehti kertoo, miten hallitus aikoo sopeuttaa julkista taloutta yhteensä noin miljardin euron arvosta. Jutussa kerrotaan myös, mistä ei leikata.
Hallitus kokoontuu maanantaina budjettiriiheen päättämään ensi vuoden valtion budjetista. Pöydällä on myös viime viikolla vellonut kohu Teemu Keskisarjan ja muiden perussuomalaisten puheiden ympärillä. Kuvassa Riikka Purra (ps). Atte Kajova
Iltalehti on selvittänyt hallituslähteistä, millainen on pääministeri Petteri Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) hallituksen uusi miljardin euron leikkaus- ja sopeutuslista. Neuvottelut yksityiskohdista jatkuvat maanantaina.
Isosta osasta toimista Iltalehti on uutisoinut jo aiemmin, mutta hallituksen neuvottelema paketti on tarkentunut viikonlopun aikana.
Iltalehden tietojen mukaan hallitus nostaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta – tietoa ei ole julkisuudessa kerrottu aiemmin. Tämä tarkoittaa, että Metsähallituksen pitäisi saada aiempaa enemmän hakkuutuloja, jotka se sitten maksaa valtiolle.
Niin sanotut haittaverot kiristyvät noin 50 miljoonalla eurolla. Tupakan ja muiden nikotiinituotteiden verotus kiristyy.
EU-komissio on esittänyt Suomelle jätteenpolton verottamista, jotta kierrätysaste nousisi. Orpon hallituksen tavoitteeksi on listattu jäteveron laajentaminen. Jätteiden haittaverotuksen laajentaminen on budjettiriihessä esillä keinona kasvattaa valtion tuloja, mutta siitä on vääntöä.
Leikkaus- ja sopeutusmiljardista osa on tarkoitus kattaa leikkaamalla yksityisten terveyspalveluiden Kela-korvauksia. Pöydällä on noin 50 miljoonan euron leikkaus niihin.
Yritystukiin leikkaus
Iltalehden tietojen mukaan yritystukia leikataan noin 100 miljoonalla eurolla. Leikkaustapana käytetään niin sanottua juustohöylää, eli erilaisia yritystukia leikattaisiin, mutta niitä ei lakkautettaisi.
Kehitysyhteistyöhön ja kotoutumiseen on tulossa 40–50 miljoonan euron leikkaus. Sen kohdentumisesta lienee vielä luvassa vääntöä budjettiriihessä.
Suuri osa miljardista saadaan kokoon sillä, että hallitus aikoo leikata valtuuksia asuntorakentamisen ara-lainojen myöntämiseen noin 350 miljoonalla eurolla. Se olisi suurin yksittäinen säästökohde.
Hallituksen on niin ikään määrä sallia Valtion eläkerahastolle (VER) nykyistä suurempi riskinotto. VER saisi valtuuden kasvattaa osakesijoitusten painoarvoa sijoitussalkussaan, minkä arvioidaan kasvattavan rahaston sijoitustuottoja ja parantavan siten julkisen talouden tasapainoa.
Säästöä syntyy myös siten, että tuloverotuksen keventämistä arvioidaan uudelleen suurimpien eläkkeiden osalta. Hallitus linjaa budjettiriihessään, että suurten eläkkeiden verotus ei kevene enempää kuin vastaavan palkkatulon verotus.
Perusopetus säästyy lisäleikkauksilta
Huomionarvoista on myös se, mistä ei leikata.
Ruotsinlaivojen miehistötuki säilyy, mutta sitä mahdollisesti pienennetään juustohöylällä.
Kuntien valtionosuuksia ei leikata, jotta perusopetukseen ei kohdistuisi uusia leikkauksia. Myöskään yliopistojen rahoitusta ei pienennetä.
Opetushallitus jatkaa toimintaansa ja valmistelee jatkossakin opetussuunnitelmat. Viraston rahoitusta saatetaan leikata.
Sote-järjestöjen rahoitus pysynee lähes ennallaan.
Pakolaiskiintiöön ei tule muutosta.
Edellä kerrotut tiedot saattavat muuttua jonkin verran hallituksen budjettiriihessä, mutta hallituslähteet arvioivat, että suuria muutoksia niihin ei ole tulossa.
Varsinaisessa budjettiriihessä väännetään muutamien miljoonien tai korkeintaan kymmenien miljoonien eurojen sopeutusten kohdentumisesta.