Hallitus teki ulkopoliittiseen selontekoon päivityksen. Sen johtopäätös on, että Suomi rakentaa nyt eurooppalaisempaa Natoa.
Avaa kuvien katselu
Ulkoministeri Elina Valtonen kertoi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksestä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
13:35•Päivitetty 16:33
Hallitus on muuttanut Suomen virallista arviota Yhdysvaltain toiminnasta ja linjasta.
Tänään eduskunnalle antamassaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksessä Yhdysvaltoja pidetään ”ennakoimattomana” ja sen retoriikkaa ”kovana”.
Päivityksen sanamuodot poikkeavat olennaisesti vuonna 2024 laaditun selonteon muotoiluista. Tuolloin Yhdysvaltain presidenttinä toimi Joe Biden. Hänen seuraajansa Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025.
Selonteon päivitystä eduskunnassa esitellyt ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) korosti kuitenkin, että varsinainen uhka ei tule lännestä, vaan edelleen idästä.
– Suomen ja muun Euroopan keskeisin turvallisuushaaste on edelleen Venäjän aggressiivinen toiminta, etenkin hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Meidän on varauduttava siihen, että epävarmuus jatkuu pitkään, hän sanoo.
Trump on kääntänyt tilanteen uuteen asentoon
Trumpin noustua valtaan Yhdysvallat on uhannut esimerkiksi ottaa haltuunsa Nato-maa Tanskalle kuuluvan Grönlannin ja ohjannut resursseja pois Ukrainan tukemisesta.
Selonteon päivityksessä todetaan, että Yhdysvallat arvioi liittolaisiaan nyt niiden tuottaman hyödyn näkökulmasta. Ulkoministeri Valtonen totesi, että tällainen kaupankäyntimäinen ja arvaamatonkin lähestymistapa koettelee nyt Yhdysvaltojen ja Euroopan suhdetta.
Siksi Suomen pitää selonteon mukaan tuoda esiin luotettavuuttaan, puolustuskykyään ja sitoutumistaan puolustusmenojen kasvattamiseen. Suomen suhdetta Yhdysvaltoihin kuvataan läheiseksi ja poliittisen tason vuoropuhelua ”tiiviimmäksi kuin koskaan”.
Virallisesti selonteon näkemys on se, että Suomi odottaa Yhdysvaltojen pysyvän Natossa. Valtosen mukaan Trumpin ”karkeakin kieli” on Suomen sijaan suunnattu ennemminkin niille Nato-maille, jotka eivät ole lisänneet puolustusmenojaan kuten Yhdysvaltojen nykyhallinto haluaisi.
– Nyt satsataan pitkällä aikavälillä siihen, että pystytään ikään kuin paremmin kantamaan oma painomme. Yhdysvallat ei ole vetäytymässä nyt yhtään mihinkään, Valtonen sanoo.
Miten Nato on vahvempi, jos Yhdysvallat kuitenkin häilyy?
Tästä huolimatta selonteon rivien välistä paistaa ajatus, että Yhdysvaltain entistä kriittisempi suhtautuminen Eurooppaan voi olla ongelma sotilasliitto Natolle ja sitä kautta Suomen turvallisuudelle.
Johtopäätöksenä tästä Suomi aikoo nyt rakentaa aktiivisesti ”eurooppalaisempaa Natoa” eli Natoa, jonka puolustus nojaa nykyistä vähemmän Yhdysvaltoihin ja enemmän sen eurooppalaisiin jäsenmaihin. Suomi korostaa myös EU:n merkitystä turvallisuudessa ja puolustuksessa.
Ennen viime kesän Nato-huippukokousta arvioitiin, että Yhdysvaltojen osuus Naton puolustusmenoista oli jopa noin kaksi kolmasosaa. Valtosen mukaan Nato on nyt kuitenkin ”vahvempi kuin koskaan ja vahvistuu päivä päivältä”.
Valtonen perustelee näkemystään Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon sekä sillä, että moni Euroopan maa vahvistaa nyt puolustustaan.
– Suomi on aina toivonut, että Euroopan maat tekevät enemmän ja mielellään sen verran kuin Suomi tekee, Valtonen sanoi.
Ydinaseiden osalta hallitus kirjasi selonteon päivitykseen, että Suomi on jatkossakin sitoutunut ydinsulkusopimukseen, eikä aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Asiasta nousi poliittinen kiista, kun hallitus ehdotti ydinaseiden maahantuontikiellon purkamista lainsäädännöstä.
Hallitus olettaa päivityksessä edelleen, että Yhdysvaltain ydinsateenvarjo pysyy Euroopan turvana eikä Trump lähde sitä purkamaan.
Vielä vuonna 2024 sävy oli hyvin erilainen
Vuoden 2024 selonteossa tyydyttiin toteamaan, että Suomi toimii ”rakentavana, luotettavana ja suorituskykyisenä” Nato-liittolaisena. Samana vuonna laadittu puolustusselonteko puolestaan toteaa, että ”Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan puolustukseen”.
Professori Tuomas Forsberg totesi alkuvuonna 2025, että puolustusselontekoa pitäisi päivittää koska Yhdysvaltain suunta oli kääntynyt Trumpin noustua valtaan.
Eurooppalaista Natoa ei mainita kummassakaan vuoden 2024 selonteoista.
Illan A-Talkissa kysytään, onko ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tilannekuva Suomen uhista ja puolustuskyvystä oikea. Keskustelemassa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra. Juontajana Annika Damström. Yle TV 1 ja Yle Areena klo 21.05.