Hallitus antoi tänään torstaina eduskunnalle useita maahanmuuttoon liittyviä esityksiä. Eduskunta alkaa käsitellä kansalaisuuskoetta, karkottamista ja maahantulokieltoa sekä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa koskevia esityksiä.
– Ehkä me puhumme tänään siitä, että meillä on tällainen maahanmuuton supertorstai, sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi tiedotustilaisuuden alussa.
Kansalaisuuskoetta koskeva esitys koskee kokeen käyttöönottoa. Koe liittyy kansalaisuuslakiin, jolla on tarkoitus kiristää kansalaisuuden saamista Suomessa.
Jatkossa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtona on muun muassa se, että maahanmuuttaja suorittaa kokeen hyväksytysti. Koe pitää tehdä joko suomeksi tai ruotsiksi.
– Tämän tarkoituksena on mitata tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista, Rantanen sanoi.
Hallitus on tehnyt kansalaisuuden saamista koskevia tiukennuksia myös aiemmin. Ne ovat koskeneet muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloa.
– Tällä tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti sitä, että Suomen kansalaisuus ei ole automaatio. Tavoitteena on se, että ihmisiä kannustetaan kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteiden ja sääntöjen noudattamiseen.
Kokeen on tarkoitus olla käytössä vuoden 2027 alusta lähtien.
Kotouttamisrahat kohdennettava uudelleen
Esityksen mukaan kokeeseen tulee 20–40 monivalintakysymystä, joista hakijan pitää vastata oikein noin 70 prosenttiin läpäistäkseen kokeen. Kysymykset koskevat esimerkiksi Suomen historiaa ja kulttuuria, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Kysymysten laatiminen annetaan ”yliopistollisen toimijan” tehtäväksi.
Samaan aikaan kun hallitus nostaa kansalaisuuden hakijoiden vaatimustasoa, se on päättänyt leikata kotouttamisen rahoitusta 47 miljoonaa euroa vuoden 2027 budjetista. Kokeessa kysyttäviä asioita opetetaan juuri kotouttamiskursseilla.
Rantanen ei näe toimenpiteissä ristiriitaa. Hänen mukaansa kotouttamisrahat pitäisi kohdistaa kielikoulutukseen ja siihen, että ihmiset ymmärtävät miten suomalainen yhteiskunta toimii.
– Kotoutumiseen käytettävät varat täytyy fokusoida tähän, ei niinkään erilaisiin pilipalikursseihin, joilla käydään keräilemässä papanoita tulitikkuaskeihin, Rantanen sanoi.
Vuonna 2025 kansalaisuus myönnettiin hakemuksesta 14 067 henkilölle. Esityksen perusteluiden mukaan uusi kansalaisuuskoe johtanee siihen, että hakemuksia jätetään aiempaa vähemmän.
Rantanen kuitenkin kiistää, että kansalaisuuskokeen käyttöönoton tavoitteena olisi myöntää Suomen kansalaisuus entistä harvemmalle.
– Ei välttämättä, mutta se edellyttää henkilöiltä, jotka tavoittelevat Suomen kansalaisuutta, aktiivisuutta tehdä asioita tavalla, jota laissa edellytetään, Rantanen sanoi.
Maahantulija voidaan karkottaa kansallisen turvallisuuden perusteella
Hallitus on jo aiemmin tehnyt muutoksia karkottamista ja maahantulokieltoa koskeviin lakeihin. Tällä kertaa karkottamista ja maahantuloa koskevalla esityksellä on tarkoitus tehostaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikkahakijoiden maasta poistumista.
– Nyt jos katsotaan muutama keskeinen asia sieltä, niin yksi on karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttaminen. Myös säilöönoton enimmäiskesto pitenee edelleen, Rantanen sanoi.
Maahantulokielto olisi puolestaan mahdollista antaa kansallisen turvallisuuden perusteella. Sisäministeri Rantanen nosti esille henkilöt, joilla on terrorismiin viittaavia kytköksiä.
Maahantulokielto voidaan antaa pelkästään Suomeen tai koko Schengen-alueelle.
EU-sopimus mahdollistaa turvapaikkaprosessin ulkoistamisen
Hallituksen kolmannella esityksellä pannaan toimeen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus. EU-sopimuksen tarkoituksena on rakentaa yhteinen EU-tason turvapaikkajärjestelmä.
– Jos ajatellaan paktia isossa kuvassa, niin tämä jatkossa mahdollistaa turvapaikkaprosessin siirtämisen EU:n ulkopuoliseen turvalliseen maahan. Se on tietysti hyvinkin merkittävä uudistus, mikä tässä tulee, Rantanen sanoi.
Rantasen mukaan turvallisten maiden luetteloa vasta selvitellään ja nyt on kyse oikeudellisen kehikon luomisesta asialle.
EU-sopimuksella on myös vaikutusta laittomasti maassa oleviin maahanmuuttajiin Suomessa. Viranomaisilla olisi seulontavelvollisuus siitä, muodostaako henkilö turvallisuusriskin Suomessa.
– Olennaista on se, että EU-alueella ei olisi ketään, jonka henkilöllisyyttä ei ole meillä tiedossa. Suomessa tätä seulontaa tekisivät ulkorajoilla Rajavartiolaitos ja Tulli. Sisämaassa sitten siitä toiminnasta vastaa poliisi, sisäministeriön maahanmuutto-osasto ylijohtaja Minna Hulkkonen totesi.
Myös Supolla olisi asiassa toimivaltaa. Seulonnan aikana maahanmuuttajan olisi oltava viranomaisten saatavilla. Uusi lakipaketti lyhentäisi myös turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyaikoja.