Kaupunkien sähköä tuottavat yhteistuotantolaitokset tasaavat sähkön hintaa. Nyt sähkön tuotanto ei ole enää kannattavaa ja laitosten sulkemista harkitaan useissa kaupungeissa.
Avaa kuvien katselu
Lahti Energian höyryturbiinia ei ole kesällä käytetty ollenkaan. Talvella turbiini saatetaan jälleen käynnistää. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
- Tero Valtanen,
- Vihtori Koskinen
Juttu tiivistettynä
- Sähkön hintapiikit voivat nousta Suomessa, jos energiayhtiöt ajavat alas vanhoja varavoimaloitaan.
- Kaupunkien energiayhtiöt miettivät, jatkaako sähköntuotantoaan vai lakkauttaako sen.
- Huoltovarmuusongelmat kasvavat, jos sähköntuotantoa suljetaan. Myös hintavaihtelut lisääntyvät.
- Energiateollisuuden mukaan kaupunkien voimaloita tarvitaan huoltovarmuuden takaamiseksi, mutta poliittista ennustettavuutta toivotaan.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Sähkö voi pian kallistua Suomessa ja hintapiikkejä tulla yhä useammin.
Kaupunkien energiayhtiöt ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa ne joutuvat miettimään, ylläpitävätkö vai lakkauttavatko ne omaa sähköntuotantoaan. Tuulivoimalla tuotettua, edullista sähköä on usein talvellakin tarjolla niin paljon, ettei sitä kannata polttoaineilla tuottaa.
Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen toteaa, että sähköä tuottavat turbiinit ovat kalliita huoltaa ja ylläpitää.
– Kun tätä kapasiteettia poistuu, säätöön kykenevää sähköntuotantoa lähtee markkinoilta, mikä aiheuttaa entistä suurempia sähkön hintavaihteluja, summaa Haikarainen.
Haikaraisen mukaan kaupunkien energiayhtiöiden ei kannata enää käynnistää voimaloita estääkseen sähkön korkeita hintapiikkejä.
– Tämä kapasiteetti on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt merkittävästi. Sitä on siirretty varastoon, mutta pikkuhiljaa se alkaa poistua myös sieltä.
Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen kertoo, ettei energiayhtiöiden kannattavaa ylläpitää varavoimaloitaan. video: Vihtori Koskinen / Yle
Esimerkiksi Naantalin biopolttoainelaitoksessa sähkön vuosittainen tuotanto on pudonnut jopa puoleen viimeisen kolmen vuoden aikana.
Turku Energian toimitusjohtajan Timo Honkasen mukaan Naantalin laitoksella pohditaan sähköntuotannon lopettamista.
– Päätöksiä alasajosta ei ole tehty, mutta kyllä me sitäkin vaihtoehtoa pohdimme.
Laitoksessa poltetaan pääasiassa puuhaketta ja sähkön alhaisen hinnan vuoksi edes tuotantokustannuksia ei saada katettua. Myös huolto maksaa.
Vastaavassa tilanteessa ollaan myös monissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä ja Kuopiossa, jossa laitokset ovat tulossa käyttöikänsä päähän ja niiden korvaaminen uudella laitteistolla on kallista.
Kuopion Energian toimitusjohtajan Esa Lindholmin mukaan päätös sähköntuotannon jatkosta tehdään lähivuosina.
– Jos päätös pitäisi tehdä nyt, bioenergiapohjaiseen sähköntuotantoon ei investoitaisi.
Avaa kuvien katselu
Voimalaitosten turbiineista koituu liikaa kustannuksia energiayhtiöille. Kuva: Vihtori Koskinen / YleSähkön hintapiikit jatkossa rajumpia
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan kaupunkien sähköä ja lämpöä tuottavat yhteistuotantolaitokset ovat tärkeitä, koska ne varmistavat Suomen sähköntuotantoa ja pitävät hinnat kohtuullisena niinä aikoina, kun tuulivoimaa on tarjolla niukasti.
Jos sähköä tuottavia laitoksia suljettaisiin, ajauduttaisiin Leskelän mukaan tilanteeseen, jossa sähkön hintapiikkejä olisi entistä useammin ja ne olisivat voimakkaampia.
Sähkö kallistuisi, koska kysyntä ei häviä.
– Sähkön hinta pomppaisi talvella paljon. Tämä vaikuttaisi erityisesti sähkölämmittäjiin.
Leskelä muistuttaa, että viime talvina kuluttajien sähkölaskut ovat vaihdelleet kuukausittain jopa satoja euroja, ja jatkossa hinta voi nousta entistä enemmän.
Kaupunkien voimaloita säilytettävä huoltovarmuuden turvaamiseksi
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan huoltovarmuudesta huolehtiminen vaatisi kaupunkien sähköntuotannon turvaamisen, vaikka kriisiaikoja varten on olemassa Huoltovarmuuskeskuksen omistamat erilliset varavoimalat.
Leskelä vaatii poliittisilta päättäjiltä ennustettavaa energiapolitiikkaa.
Leskelän mukaan monet tahot ovat ehdottaneet puun energiakäytön verottamista. Tähän liittyy huolia muun muassa puun riittävyydestä teollisuudelle ja metsien merkityksestä ilmastolle. Leskelä sanoo, että päättäjien pitäisi luopua tällaisista päätöksistä, jotta voimalaitosten tilanne ei entisestään vaikeudu.
– Näissä keskusteluissa ei ymmärretä, mikä merkitys metsäenergialla on suomalaisessa järjestelmässä sähkön ja lämmön riittävyyden ja hinnan suhteen, Leskelä summaa.
Uusia suoria tukia laitoksille Leskelä ei kuitenkaan esitä.