Yrittäjä Jari Sarasvuo väitti suomalaisten olevan tyhmempiä kuin ennen. Kysyimme asiantuntijoilta, pitääkö tämä paikkansa.
Yrittäjän ja entisen tv-juontajan Jari Sarasvuon mielestä suomalaiset ovat tyhmistyneet, mistä kertovat hänen mukaansa myös tutkimustulokset älykkyysosamäärän laskusta.
–Jälkipolvet ovat nykyisin tyhmempiä kuin heidän vanhempansa, Sarasvuo sanoi Iltalehden Ukkola-ohjelmassa toimittaja Sanna Ukkolan haastattelussa.
Sarasvuon mukaan tämä näkyy Suomessa paitsi nykytelevision tarjonnassa, myös esimerkiksi lapsissa.
– Suomessa se näkyy lasten monenlaisena ahdinkona.
Sarasvuo ottaa esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon ja matematiikan osaamisen.
– Lapset eivät hallitse enää pitkiä tekstejä. Kirjoittaminen on aivan kaameaa katsottavaa. Me emme enää puhu yhdyssanavirheistä, vaan paljon laajemmasta ongelmasta, hän sanoi.
Yrittäjä Jari Sarasvuo latasi suorat sanat ihmisten älykyydestä Ukkola-ohjelmassa. Pasi Liesimaa
”Totta on”
Kysyimme väitteiden todenperäisyydestä asiantuntijoilta.
Sarasvuo on väitteissään aivan oikeassa, sanoo psykologian professori Markus Jokela Helsingin yliopistosta.
– Suomalaisten nuorten aikuisten suoriutuminen kognitiivisista testeistä on heikentynyt vuonna 1978 syntyneistä lähtien. Tämä käy ilmi varusmiestestien laskusta. Sama heikkeneminen on havaittu monissa muissa maissa, kuten Norjassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa, Jokela sanoo.
Myös opetuksen ja oppimisen professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta kertoo, että kognitiivisen suoritustason laskusta on tutkimusnäyttöä useillakin eri mittareilla.
– Sarasvuo ehkä kärjistää liikaa, mutta on totta, että jonkinasteista laskua on tapahtunut. Puolustusvoimien aineiston mukaan käännekohta tapahtui vuonna 1997. On kuitenkin huomattava, että laajoista aineistoista huolimatta pohjoismaiset tulokset koskivat ainoastaan rajattua osaa väestöstä.
Vainikaisen mukaan tulokset osoittavat ennen kaikkea, että vuosikymmeniä jatkunut kognitiivisen suoritustason nousu näyttää pysähtyneen paitsi Suomessa, myös useissa kehittyneissä länsimaissa.
Psykologian professori Markus Jokela sanoo, että Jari Sarasvuo on väitteissään oikeassa: suomalaisten kognitiiviset kyvyt heikkenevät. Haastateltavan albumi
Näkyy Pisa-tuloksissa
Jokelan mukaan tulokset näkyvät myös Pisa-testeissä. Suomen tulokset ovat laskeneet useana Pisa-testikertana peräkkäin.
– Suomalaisten nuorten menestys Pisa-testeissä on heikentynyt jyrkästi. Menestys Pisa-testeissä on melko vahvasti yhteydessä älykkyyteen, joten samasta ilmiöstä lienee kyse, Jokela toteaa.
Jokela huomauttaa, että esimerkiksi matematiikan osaamisessa on menetetty noin 1,5 kouluvuoden verran osaamista viimeisen 20 vuoden aikana.
– Erityisesti tehtävät, jotka vaativat myös kielellistä päättelyä, tuottavat nykyään enemmän vaikeuksia. Mekaaninen laskutaito ei ole heikentynyt yhtä paljon.
Vainikaisen mukaan lasten ja nuorten tai vanhemmankaan väestön kognitiivisen suoritustason muutoksista ei ole tehty kattavia tutkimuksia älykkyystesteillä mitattuna. Asiaa voi kuitenkin tarkastella koulutuksen arviointitutkimusten aineistoilla, kuten juuri Pisan avulla.
– Pisan tuloksia tästä näkökulmasta tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, ettei niitä voi suoraan rinnastaa älykkyystesteihin, vaikka toki kognitiivinen kyvykkyys vaikuttaa osaltaan niissä suoriutumiseen.
Suoriutumiseen testeissä vaikuttaa Vainikaisen mukaan moni muukin asia.
– Esimerkiksi motivaatio ja asenteet koulunkäyntiä ja oppimista kohtaan vaikuttavat. Pisa-testien lopputuloksella ei ole myöskään oppilaille itselleen minkäänlaisia seurauksia ja vaikuttaa siltä, että aiempaa useampi nuori ei nykyisin tee tämän tyyppisiä tehtäviä tosissaan. Tämä näkyy suurempana heikkojen tulosten määränä.
Opetuksen ja oppimisen professori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan kognitiivista suoritustasoa voidaan tarkastella esimerkiksi Pisa-tutkimuksen avulla, vaikkakaan Pisa-testiä ei voi suoraan rinnastaa älykkyystesteihin. Laura Nyman
Mikä meitä tyhmentää?
Mikä meitä sitten tyhmentää ja heikentää kognitiivisia kykyjämme? Aivojen toiminnan taso tuskin on muuttunut, sanoo Jokela.
– Luultavasti nyky-yhteiskunta ja koulut haastavat entistä vähemmän kognitiivisia kykyjä, jolloin esimerkiksi kielelliset taidot, laskupää ja päättely eivät pääse kehittymään yhtä paljon kuin ennen.
Jokela huomauttaa, että nykyisten lasten- ja nuortenkirjojen kieli on selkosuomen tasoa, jos niitä vertaa esimerkiksi vanhoihin Astrid Lindgrenin kirjoihin.
– Ei siinä pääse sanavarasto ja lauseiden ymmärrys samalla tavalla kehittymään.
Pelkästään älylaitteiden syyksi asiantuntijat eivät kognitiivisten kykyjen heikentymistä laittaisi.
– Ne voivat olla osa laajempaa kehityskulkua, jossa esimerkiksi ulkoa opettelua ei arvosteta, Jokela sanoo.
Jokela korostaa, että pohdinnat ovat vain arvauksia, koska kukaan ei varmuudella tiedä, miksi oppimistulokset ja testimenestys ovat heikentyneet.
Vainikainen uskoo, että kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta siinä, millaiseksi nuoret näkevät koulutuksen merkityksen ja koulun roolin paikkana, jossa uusia asioita opitaan.
– Tiedonsaannin helppous älylaitteiden myötä saattaa osaltaan vaikuttaa joidenkin oppilaiden asenteisiin siitä, kuinka tärkeää koulunkäynti ja itsenäinen kriittinen ajattelu on. Tosiasiassa nämä taidot ovat entistä tärkeämpiä jatkossa, kun teknologia vain kehittyy entisestään.
FAKTAT
Mitä älykkyys on?
Älykkyys on kykyä käsitellä ja omaksua uutta tietoa. Se on muun muassa kykyä tehdä johtopäätöksiä, vertailua, erottelua, päättelyä, oppimista ja tiedon sisäistämistä.
Kun älykkyyttä mitataan, arvioidaan kognitiivisen käsittelykyvyn tasoa kaikilla osa-alueilla, kuten muistissa, kielellisessä kyvykkyydessä, avaruudellisessa hahmottamisessa ja abstraktissa päättelyssä.
Kognitiivinen kyvykkyys on ihmisellä suhteellisen pysyvä ominaisuus.
Jo lapsuudessa mitattu älykkyys ennustaa kyvykkyyden tasoa aikuisuudessa.
Kognitiivisen kyvykkyyden taso lähtee kaikilla laskuun 30 ikävuoden vaiheilla, osalla muita nopeammin. Tähän vaikuttavat monet tekijät, kuten elämäntapojen terveellisyys. Hieman yli puolet ihmisten välisistä eroista selittyy geneettisillä tekijöillä. Myös ympäristötekijöillä on vaikutusta, mutta niiden yksityiskohdista ei tiedetä paljonkaan.
Peruskoulutuksen pidentäminen vuodella on tuottanut kognitiivisen kyvyn parantumisen monissa maissa (noin 2 ÄO-pistettä).
Suomessa peruskoulu-uudistus ei tuottanut näkyvää muutosta väestön kognitiivisiin kykyihin.
Lähde: Psykologian professori Markus Jokela
Professorin mukaan varmuudella ei tiedä, miksi oppimistulokset ja testimenestys Suomessa ovat heikentyneet. Adobe stock/AOP
