Tulvahuippu jäi olemattomaksi ja monilla järvillä pinnat ovat jo laskussa. Rantojen kuivuus on haitaksi muun muassa kevätkutuisille kaloille.
Vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen seisoo Tammerkosken yläjuoksulla kohdassa, jossa vedenpinnan vaihtelut näkyvät herkästi. Video: Juha Kokkala / Yle, Juha Korhonen / Yle.
- Pirkanmaan järvien vedenpinta uhkaa jäädä kesällä poikkeuksellisen matalalle vähälumisen talven vuoksi.
- Kevään tulvahuippu jäi tavallista matalammaksi ja koettiin puolitoista kuukautta etuajassa.
- Veden mataluus haittaa kevätkutuisten kalojen lisääntymistä, kun niiden kutualueet kuivuvat.
- Ilman sateita pienemmät joet voivat kuivua kokonaan.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Niko Nurhinen astelee Mältinrannan pohjakivillä Tammerkosken yläjuoksulla.
Kesäisin nämä kivet ovat yleensä veden alla, mutta nyt Nurhisen kengät pysyvät helposti kuivina.
Tässä tapauksessa silmät kuitenkin valehtelevat – Näsijärven pinta ei ole ajankohtaan nähden normaalia matalammalla, vaikka siltä näyttää.
– Itse asiassa vesi on noin 30 senttiä tavanomaista korkeammalla. Näky on toki tavallaan poikkeuksellinen, ja syy siihen on vähäluminen talvi ja lumen aikainen sulaminen, Niko Nurhinen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Näsijärvellä sijaitsevan Passinluodon ympärille on jäiden lähdettyä paljastunut runsaasti pohjan kivimuodostelmia. Kuva: Juha Kokkala / YleJokiuomien kuivuminen uhkaa
Nurhisen mukaan pohjoisen Pirkanmaan latvajärvillä tulvahuippu jäi jopa 70 senttiä tavanomaista matalammaksi. Lisäksi se tuli puolitoista kuukautta etuajassa.
Siksi nyt lähestytään jo tavanomaista kesäkuun tilannetta.
Keskivertokeväänä tulvat olisivat siis vasta alkamassa, ja vesien pintoihin olisi odotettavissa selkeää nousua.
Tänä vuonna Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet jäävät kuitenkin todennäköisesti selvästi tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule runsaita sateita.
Pitkät hellejaksot pahentaisivat tilannetta entisestään, koska haihtuminen vesistöistä lisääntyisi. Silloin vähäjärvisten alueiden pienemmät joet voivat kuivua kokonaan.
Padoilla tehdään mikä voidaan
– Säännöstellyillä järvillä voidaan patoja säätämällä nostaa pintoja lähemmäs tavanomaisia kesäkorkeuksia. Muilla järvillä ollaan jo käännytty paikoin laskusuuntaan, vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen sanoo.
Tulovirtaamat järviin kuitenkin pienenevät kuivan sään jatkuessa, joten veden nostonopeuskin hidastuu.
– Esimerkiksi Valkeakosken voimalaitoksella on jo otettu käyttöön poikkeusjuoksutus. Jatkuessaan se nostaa pintoja Mallasvedellä, Längelmävedellä ja Hauhonselällä asti. Normaalia alemmas jäätäneen silti.
Avaa kuvien katselu
Veneilijän kannattaa olla tulevana kesänä normaaliakin tarkempana, jos vettä on järvissä vähän. Myös Näsijärven Siilinkarin majakan ympäristö on kivinen. Kuva: Juha Kokkala / YleRantaluonto kärsii kuivuudesta
Mökkiläisiä tunnetusti ärsyttää vesirajan vetäytyminen pois venepaikalta tai laiturin alta. Kuivuuden vakavammat seuraukset näkyvät kuitenkin järvieliöstössä.
Vesiasiantuntija Niko Nurhinen muistuttaa, että veden mataluus järvillä voi haitata kevätkutuisten kalojen lisääntymistä, jos vedenalaiset kasvillisuusrannat jäävät pieniksi tai kokonaan kuiviksi.
Ne ovat tärkeitä kutu- ja pienpoikasalueita muun muassa hauelle, ahvenelle, särjelle ja lahnalle.
Veden vähyys heikentää myös varsinkin pienten vesistöjen tilaa, kun veden vaihtuvuus on vähäistä.