Helsinki selvittää kaikkien tänä ja viime vuonna työllistämistukea saaneiden työnantajien taustoja.
Avaa kuvien katselu
Helsingin työllisyyspalvelujen toimitusjohtaja Annukka Sorjonen. Kuva: Mårten Lampén / Yle
- Helsingin kaupunki on myöntänyt työllistämistukea Venäjä-kytköksisille yhdistyksille.
- Kaupunki selvittää nyt kaikkien tuensaajien taustoja ja aikoo periä varoja takaisin.
- Työllisyysjohtaja Annukka Sorjosen mukaan prosessi perustuu pitkälti hakijan omaan ilmoitukseen.
- Sorjosen mukaan kaikkien hakijoiden laaja taustojen selvitys ei ole nykyresursseilla mahdollista.
Helsingin työllistämisrahojen jakaminen herättää kysymyksen, miten perusteellisesti tukea hakevien työnantajien taustoja selvitetään ennen myöntämispäätöstä.
Torstaina Helsingin Sanomat kertoi, että Helsingin kaupungin työllistämistukea on saanut ainakin kaksi yhdistystä, jotka toimivat miehitetyllä Krimillä ja kytkeytyvät pakotteiden alaiseen Artek-leirikeskukseen.
Helsingin työllisyyspalvelujen toimitusjohtaja Annukka Sorjonen kiistää, että kaupunki myöntäisi tukia liian lepsusti. Hän perustelee kantaansa muun muassa sillä, että hakemuksia myös hylätään suuri määrä.
Vuonna 2025 Helsinki teki palkkatukihakemuksista vajaat 2 400 päätöstä, joista kielteisiä oli 483 eli noin 20 prosenttia. Kuluvan vuoden hylkäysprosentti on tähän mennessä ollut suurempi, lähes 30.
Siitä huolimatta venäläiseen propagandayhdistykseen kytkeytyvät toimijat läpäisivät seulan.
Helsinki on käynnistänyt selvityksen kaikkien vuoden 2025 alusta myönnettyjen työllistämistukien saajista Venäjään kytkeytyvien yhdistysten saamien tukien tultua julkisuuteen.
Kaupunki on palkannut työhön ulkoisen palveluntuottajan.
Lisäselvityksiä ei pyydetty
Työntekijän palkkaamisen mahdollistavan Helsinki-lisän hakulomakkeessa kysytään perustiedot työnantajasta ja palkattavasta henkilöstä, muttei esimerkiksi työn luonteesta tai tarkemmasta sisällöstä.
Hakulomakkeessa ei vaadita kattavia selvityksiä hakijaorganisaation toiminnan sisällöstä, luonteesta tai mahdollisesta taustaideologiasta.
Sun Ray -yhdistyksen kuvaus oli hakemuksissa: kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Työllistämisen se kertoi kohdentuvan avustaviin toimistotehtäviin sekä lasten ja aikuisten vapaa-ajan toiminnan ja koulutusten järjestämiseen.
– Se on ihan selvää, että varsin yleisellä tasolla siellä liikutaan, Sorjonen sanoo.
Tuen hakijan tietoja tarkistetaan verovelkarekisteristä. Sieltä selviää muun muassa, että yhdistyksen perustaja on Viron kansalainen Viktoria Taganova.
Palkkatukea ja työllisyyden Helsinki-lisää ohjaavat avustusten yleisohjeet ja järjestöyhteistyön ja avustustoiminnan eettiset kumppanuusperiaatteet. Sorjosen mukaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä kaupunki tarkistaa, että niissä mainitut ehdot täyttyvät.
– Tarvittaessa pyydetään lisäselvityksiä, hän sanoo.
Kaupunki ei pyytänyt lisäselvityksiä Sun Rayn palkkatukihakemukseen.
– Helsinki-lisähakemuksen käsittelyn yhteydessä heitä neuvottiin liittymään veron ennakkoperintärekisteriin, ja sen yhdistys teki, Sorjonen sanoo.
Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeissa todetaan esimerkiksi, että avustuksia ei myönnetä uskonnollisen tai puoluepoliittisen toiminnan harjoittamiseen.
Palkkatukihakemuksessa ei esimerkiksi kysytä EU:n Venäjää kohtaan asettamista pakotteista.
Takaisinperintää selvitetään
Kaupunki aikoo periä Sun Ray -yhdistykseltä maksetut tuet takaisin. Sorjonen ei tässä vaiheessa kommentoi perinnän perusteita, koska selvitys on kesken.
Järjestelmä perustuu pitkälti hakijan omaan ilmoitukseen ja ehtojen muodolliseen täyttymiseen.
Selittääkö Helsingin vaikea työllisyystilanne tukien jakamisen kevyen oloista prosessia?
– Ei missään tapauksessa, Sorjonen sanoo.
Hänen mukaansa prosessi on ollut jo pidempään olemassa.
– Sitä on nyt hyödynnetty toimintaan, joka ei ole missään tapauksessa Helsingin arvojen mukaista. Tämä on erittäin valitettavaa.
Helsingin kaupunki saa joka vuosi tuhansia hakemuksia palkkatukeen ja Helsinki-lisään. Kaikkien hakijoiden tietojen laaja tarkistaminen ei nykyään onnistu.
Sorjosen mielestä lakia ja hakutapaa pitäisi muuttaa siten, että hakijoista saataisiin nykyistä enemmän tietoa.
Yle kertoi vuonna 2023 16-vuotiaasta ukrainalaisesta Vitalista, joka vietiin pakkovenäläistämisleirille miehitetylle Krimille.
Vitali Vertashin leiri Krimillä venähti luullusta kahdesta viikosta puoleen vuoteen, ja koko sen ajan leiriläisiä pakkovenäläistettiin.