Kielteisten lupapäätösten määrä on kasvanut viime vuosina.
Avaa kuvien katselu
Puolustusministeriö on vaatinut purkamaan vanhan leirikeskuksen kaupan Miehikkälässä lähellä Venäjän rajaa. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle
- Suomi on estänyt tänä vuonna 13 kiinteistökauppaa turvallisuussyistä.
- Puolustusministeriö voi kieltää kaupan, jos se uhkaa esimerkiksi maanpuolustusta tai huoltovarmuutta.
- Kielteisten lupapäätösten määrä on kasvanut viime vuosina.
Suomi on estänyt tämän vuoden aikana 13 kiinteistökauppaa eri puolilla maata turvallisuussyiden takia.
Puolustusministeriö ei myönnä lupaa kiinteistön hankinnalle, jos sen arvioidaan uhkaavan kansallista turvallisuutta, kertoo puolustusministeriön asiantuntija Emma Tuomela.
Kielteisiä lupapäätöksiä on tehty eri puolilla Suomea, kuten Sipoossa, Kouvolassa ja Miehikkälässä.
Esimerkiksi maaliskuussa Suomi esti kuusi ulkomaalaisten kiinteistökauppaa. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) perusteli kauppojen perumista turvallisuussyillä.
– Torjumme sellaiset kiinteistönhankinnat, joiden osalta uhkaa kansalliselle turvallisuudelle, maanpuolustukselle, rajaturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle ei voida poissulkea, Häkkänen kertoi tiedotteessa.
Kielteiset lupapäätökset paikkakunnittain vuonna 2026
- Sipoo
- Kouvola
- Miehikkälä
- Lieksa
- Sysmä
- Kittilä
- Imatra
- Savonlinna
- Parikkala
- Raasepori
Lupa ei heltiä, jos kauppa uhkaa alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista tai rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista.
Hakemus voidaan hylätä myös, jos on ilmeistä, ettei hankinnan kohteena oleva kiinteistö sovellu hakemuksessa ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Hakemus voidaan myös hylätä, jos hakija toistuvasti laiminlyö velvollisuutensa toimittaa tarvittava selvitys tai antaa tahallaan vääriä olennaisia tietoja.
Puolustusministeriö ei ota kantaa siihen, vaikuttaako kiinteistön sijainti itärajan läheisyydessä lupapäätökseen.
– Kielteiset lupapäätökset perustuvat aina puolustusministeriön laajaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, asiantuntija Emma Tuomela sanoo.
- Koskee Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä.
- Ei koske Venäjän ja EU- tai ETA-maan kaksoiskansalaisia eikä henkilöitä, joilla on Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa.
- Yritysten ja yhteisöjen osalta punnitaan omistussuhteita ja sitä, kuka yrityksessä käyttää todellista vaikutusvaltaa.
- Puolustusministeriö voi myöntää kiinteistön ostoon luvan, ellei kiinteistön hankinta sen mielestä uhkaa kansallista turvallisuutta.
- Lupaa voi hakea kahden kuukauden ajan kiinteistön hankinnan jälkeen.
- Lupaa ei myönnetä, jos se vaikeuttaa maanpuolustuksen järjestämistä tai alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista.
- Kauppa ei myöskään saa hankaloittaa rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista.
Viime vuonna 15 kieltoa
Puolustusministeriö esti viime vuonna 15 kiinteistökauppaa. Kielteisten lupapäätösten määrä on kasvanut kahden edellisen vuoden aikana.
Lupalaki tuli voimaan vuonna 2020, minkä jälkeen lakia on uudistettu. Venäläisten ja valkovenäläisten kiinteistökaupat kieltävä lakimuutos tuli voimaan viime heinäkuussa.
– Puolustusministeriöllä on tämän ansiosta entistä paremmat mahdollisuudet puuttua niihin kauppoihin, jotka uhkaavat tai saattaisivat uhata kansallista turvallisuutta, maanpuolustusta, rajaturvallisuutta tai huoltovarmuuden varmistamista, asiantuntija Emma Tuomela kertoo.
Suurin osa lupapäätöksistä on ollut myönteisiä. Niitä on tehty vuosien 2020–2025 aikana yhteensä 4 230 kappaletta.
Alla olevasta diagrammista näkyy, minkä verran puolustusministeriö on kieltänyt kiinteistökauppoja Suomessa vuosina 2020–2025.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Mirjam Tahkokorpi / YlePuolustusministeriö vaatii vanhan leirikeskuksen kaupan purkamista Miehikkälässä. Kesäkylästä huolehti edellisten omistajien aikana Jouni Rongas, jolla on mökki lähistöllä. Viime kesänä Rongas harmitteli sitä, miten huonoon kuntoon leirikeskus oli päässyt. Video: Antro Valo / Yle.