Suomeen rakennetaan kriisinkestävien ruokakauppojen verkostoa. Monen suomalaisen suosikkikauppa voi olla kriittisessä roolissa.

Ruokakauppojen pitää toimia kriisin keskelläkin. Inka Soveri

Suomesta ei loppune ruoka, jos sota tai muut poikkeusolot iskevät. Huoltovarmuuden kannalta vakava asia on, miten syötävä saadaan ihmisten ulottuville.

Huoltovarmuuskeskus on pitkään kiinnittänyt yhteiskunnan huomiota siihen, miten ruoan varastointi, jakelu ja sen myynti turvataan, jos Suomi ajatuu jostain syystä pois normaalitilasta.

Ruokakaupan tilanne Suomessa on omalaatuinen: leijonanosa markkinasta on S-ryhmän ja Keskon hallussa, eikä mainittavaksi haastajaksi ole noussut muita kuin Lidl, sekin pienellä markkinaosuudella.

Isoilla ketjuilla on isoja logistiikkakeskuksia. Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila ei puhu yrityksistä nimillä, mutta myöntää, että Suomen erityispiirre on elintarviketeollisuuden keskittyminen tietyillä toimialueilla.

– Haavoittuvuus on tietysti se, että jos yksi iso yksikkö poistuu kentältä määrättömäksi ajaksi, se aiheuttaisi ongelmia. Meidän tehtävämme on turvata logistiset järjestelmät, joissa tavara liikkuu: sähkön saanti ja ennen kaikkea kyberturvallisuus ja tietojärjestelmät, Mantila kertoo.

Elintarvikekaupassa liikkuu Mantilan mukaan niin paljon tavaraa, että pelkkä tietojärjestelmien halvaantuminen aiheuttaisi vaikeaan tilanteen. Se, millä tähän on varauduttu, on salaista tietoa, Mantila sanoo.

Ruoan jakeluketjua suojellaan myös fyysisiltä häiriöiltä, kuten ilkivallalta tai joltain vielä ”vakavammalta vaikuttamiselta”, kuten varautumisasiantuntija kuvailee. Mantilan mukaan tärkeintä on yksiköiden toiminnan turvaaminen.

Ihmisiä ruokaostoksilla Salon Citymarketissa tammikuussa. Outi Järvinen

Toimintavarmoja ”superkauppoja”

Esimerkiksi Prismojen, K-supermarketien tai Lidlien asiakkaat eivät sitä tule näkemään, mutta noin 300 suomalaista ruokakauppaa kokee lähitulevaisuudessa vaivihkaa muutoksen.

Näiden kauppojen tarkoitus on pysyä toiminnassa, kun jokin on mennyt Suomessa pahasti pieleen.

Päivittäistavaramyymälöitä on Suomessa noin 3 000, eli varautumistoimet koskevat noin kymmenesosaa kaupoista.

– Pyrimme turvaamaan riittävän määrän valittuja, keskeisessä roolissa olevia ja riittävän isoja päivittäistavarakaupan kohteita, joissa kriittinen sähkönsaanti turvataan paikallisesti. Eli heillä tulee olemaan käytössään oma varavoima, Mantila kertoo.

Tällaisten kauppojen lähellä tulee todennäköisesti olemaan varsin usein polttoaineasema. Se ei ole sattumaa. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on varmistaa, että polttoainetta on jakeluyhtiöille saatavilla häiriötilanteissa ja että myyntipisteitä on poikkeusoloissakin. Myös maksuliikenteen turvaamiseksi ”superkaupoissa” tehdään töitä.

Kriittisiä ruokakauppoja muodostetaan ympäri Suomea väestötiheyden mukaan. Niiden tulisi olla kaikille suomalaisille kohtuullisen matkan päässä. Tiheämmin asutuille alueille, kuten Uudellamaalle niitä tulee tietysti enemmän, Mantila kertoo.

”Superkaupalla” ei ole ulkoisia tunnusmerkkejä. Esimerkiksi ison sähkökatkon aikana sellaisen voisi kuitenkin havaita yhdestä lisäpiirteestä.

– Kyllä asiakas varmaan sen kontin siellä pihassa sitten aikanaan näkee, jos osaa kiinnittää huomiota.

Kontissa olisi todennäköisesti pyörimässä aggregaatti, joka tuottaa kaupalle sähköä.

Toimintavarmaa myymäläverkostoa suunnitellaan ja toteutetaan hyvässä yhteistyössä päivittäistavarakaupan kanssa. Mantila kiittelee ruokakauppaketjuja nimiä mainitsematta siitä, että ne ovat sitoutuneita huoltovarmuustyöhön.