- Hormuzinsalmen öljykriisi pahentaa Suomen jo ennestään vaikeaa taloustilannetta kohti taantumaa, arvioivat ekomistit.
- Kriisi iskee Suomen vientiin, joka on riippuvainen merikuljetuksista.
- Nousevat kustannukset ja korot heikentävät yritysten kilpailukykyä.
- Asiantuntijoiden mukaan kriisi näkyy syksyllä kuluttajille erityisesti ruoan ja lämmityksen hinnannousuna.
Keväästä huolimatta on aika kääntää katse kohti syksyä ja tulevaa talvea, josta on tulossa Suomelle taloudellisesti synkkä ja vähintäänkin hyvin haastava. Ensi viikolla kehysriiheen kokoontuvalla hallituksella on kova pähkinä purtavana ja tarjolla on kovin vähän hyviä ratkaisuja.
Trumpin hyökkäys Iraniin ja Hormuzinsalmen kriisi uhkaa pitkittää raaka-aineiden tarjontalamaa kuukausiksi, jopa vuosiksi.
– Nyt sataa kaatamalla tupaan, sanoo Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja, professori Olli-Pekka Ruuskanen ja jatkaa, että Suomella on ollut hirveän huono tuuri.
Suomen talous ei ole kasvanut vuosikausiin, julkinen talous kireällä ja työttömyys korkealla, kuten alla oleva grafiikka näyttää.
Nyt käynnissä oleva tarjontashokki ei lupaa hyvää.
– Vähäisetkin toiveet talouden elpymisestä näyttävät yhä epätodennäköisemmiltä, sanoo Ruuskanen.
Taantuma kolkuttelee ovelle
Ruuskasen PTT:n ennusteosasto on ennustanut Suomen BKT:n kasvuksi tälle vuodelle 0,5 prosenttia.
Arvio on pessimistinen verrattuna moniin muihin ennusteisiin. Siitä huolimatta hän varoittaa, että öljykriisi voi leikata kasvua vielä pari prosenttiyksikköä lisää.
– Voidaan jopa ajatella, että ollaan teknisessä taantumassa ihan kohta, hän paukauttaa.
Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump alkaisi jo tänään käyttäytyä ennalta-arvattavasti ja järkevästi, on jo syntyneillä häiriöillä pitkäkantoiset vaikutukset.
– Vaikka tämä loppuisi heti, niin vie useampia vuosia, että päästään jonkinnäköiseen tasapainoon tältä osin.
Avaa kuvien katselu
Edes tilanteen normalisoituminen nopeasti ei kääntäisi Suomen taloutta. Toipuminen ottaa vuosia, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen. Kuva: Eetu Pietarinen / Yle
Sen lisäksi Trumpilla saattaa olla lisää ässiä hihassa, joilla talouden rakenteet pidetään sekasorrossa. Viime keväänä julistettu tullisota on edelleen käynnissä ja painaa sekin Suomen kapeita harteita.
Suomi ottaa osumaa, koska valmistamme kalliita tavaroita
Laboren ennustepäällikkö Juho Koistisen mukaan Suomen talouden toimialarakenne on omiaan ottamaan osumaa negatiivisista talouden shokeista. Suomessa valmistetaan edelleen kalliita tavaroita, kuten paperikoneita. Puhutaan investointihyödykkeistä.
– Täällä vientisektori nojaa paljon valmistavaan teollisuuteen ja raaka-aineisiin, sanoo Koistinen.
Totuus on se, että palveluja vievillä mailla on paremmat mahdollisuudet pärjätä energiakriiseissä kuin niillä, jotka tekevät tavaroita.
Ohjelmistojen valmistajia eivät raaka-ainekustannukset rasita. Palvelut siirtyvät myös rautaa edullisemmin maasta toiseen hyvinkin kauas.
Suomi-saarelle ja saarella liikkuminen maksaa
Tilannetta ei helpota yhtään se, että Suomi on edelleen viennin ja tuonnin osalta saari. 90 prosenttia Suomen tavaraliikenteestä kulkee vesiteitse.
– Öljyn hinnan nousu vaikuttaa välittömästi siihen, että suomalaisten vientituotteiden kuljetus muuttuu kalliimmaksi, sanoo Koistinen.
Kuljetuksen kallistuminen heikentää vääjäämättä vientiyritysten kannattavuutta.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Päivi Puonti korostaa, että logistiset kustannukset ovat keskeinen kilpailukykytekijä suomalaisille yrityksille.
– Suomi on valtavan iso maa, ja täällä tavara liikkuu pääasiassa maantiellä. Logististen kustannusten hinta vaikuttaa hyödykkeiden kustannuksiin suoraan, sanoo Puonti.
Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin
Pitkällä aikavälillä kriisistä voi seurata jotain positiivista. Suomi on ollut ahkera muuttaessaan energiantuotantoaan vihreäksi. Nyt meneillään oleva kriisi saattaa nopeuttaa entisestään siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja sitä kautta parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa.
PTT:n Ruuskasen mukaan nyt alkaa työläämpi vaihe, kun vihreän siirtymän matalalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu.
Suomessa myös ruoan tuotanto nojaa paljolti kumipyörillä kulkevaan ja dieselillä liikkuvaan kalustoon, kuten traktoreihin. Ruuskasen mukaan vihreää siirtymää maatiloilla pitää kiihdyttää. Toimia on kyllä tehty, mutta ne ovat olleet pienimuotoisia.
– Tämä olisi voitu tehdä ohjaavilla markkinamekanismeilla aikaisemmin hyvän sään aikaan. Nyt se tulee kantapään kautta, Ruuskanen toteaa.
Kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet, myös keskustelu julkisista tuista kansalaisille on herännyt.
Yrittäjien Puonti varoittaa laajoista tuista.
– Jos kilpailijamaat alkavat tukea yrityksiään, se johtaa epäreiluun kilpailuasetelmaan tilanteessa, jossa jo olemme pitkälti irrottauduttu fossiilisista polttoaineista. Nyt pitäisi vain nopeuttaa irtautumista, Puonti sanoo.
Ja Ruuskanen jatkaa:
– Ei todellakaan pidä antaa mitään tukia, vaikka se nyt sattuu. Olisi hyvin ikävää, jos leikataan haavoittuvimmassa asemassa olevien tukia ja annetaan niitä samalla maastoautoissa istuville keskiluokan ajureille.
”Raaka-aine markkinoilla silmät eivät ole vielä avautuneet”
Eurooppa on Koistisen mukaan paremmin varautunut energiakriisiin kuin neljä vuotta sitten, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Silloin maakaasun hinta nousi korkeimmillaan hurjiin lukemiin. Nyt maaliskuussa Yhdysvaltain hyökättyä Iraniin nousu oli vain murto-osa.
– Vaikutukset jäävät kertaluokan, ellei kahta kertaluokkaa vaimeammiksi, Koistinen arvioi.
PTT:n Ruuskanen varoittaa, että raaka-ainemarkkinoilla silmät eivät ehkä ole vielä avautuneet täysin
Kriittiset raaka-aineet uhkaavat myös teknologiasektoria
Ruuskanen nostaa esiin heliumin, josta Qatar tuottaa kolmanneksen koko maailmassa, ja joka on olennainen muistipiirien valmistuksessa.
– Muistipiireistä on hirveä pula, ja niitä tarvitaan tekoälyn datakeskuksissa, Ruuskanen sanoo.
Myös bromista, jota käytetään tietotekniikassa, kaksi kolmasosaa maailman tuotannosta tulee Jordaniasta ja Israelista.
Kuluttajaelektroniikan ja muovituotteiden hinnat nousevat
Koistinen varoittaa, että öljyn saatavuuden ongelmat näkyvät myös muovintuotannossa ja sillä on voimakkaita seurauksia Kiinasta tuotuihin kulutustavaroihin, joita Euroopassa riittää.
– Se vaikuttaa viiveellä esimerkiksi Kiinasta tuotuun käyttöelektroniikkaan, sähköautoihin ja aurinkopaneeleihin.
Koistisen mukaan noissa tuotteissa hinnat nousevat loppuvuodesta 2026 ja alkuvuodesta 2027.
Hänen mukaan inflaatio muuttuu melko nopeasti laaja-alaiseksi ja ulottaa lonkeronsa myös muihin käyttötavaroihin, joiden hinnat eivät vielä tällä hetkellä nouse.
Inflaatio iskee ruokaan ja lämmitykseen
Kaikki kolme ekonomistia näkevät, että öljykriisi iskee erityisen voimakkaasti ruoan hintoihin. Lannoitteet nojaavat vahvasti maakaasuun ja öljyyn, ja maatalous on dieselpolttoaineriippuvaista.
– Tämä tulee ruokapuoleen nopeasti, Ruuskanen sanoo.
Hän arvioi vaikutuksen näkyvän isomminkin ruoissa syksyllä.
– Se on tuotekategoria, joka koskettaa ihan jokaista, Koistinen lisää.
Sitten on vielä korot. Odotettavissa oleva korkojen nousu tappaa kituvat asuntomarkkinat, eikä Suomen kansantaloudelle tärkeä asuntorakentaminen pääse kunnolla käyntiin.
– Toiveikkaat ajatukset talouden käynnistymisestä voidaan unohtaa, sanoo Ruuskanen.