Ukrainan iskut Venäjän öljyteollisuuden kohteita vastaan ovat kiihtyneet viime viikkoina ja aiheuttaneet eri puolilla Venäjää paikallisia polttoainekriisejä.
Mediatietojen mukaan Ukraina on hyökännyt Venäjän öljyinfraa vastaan ainakin kaksitoista kertaa 2. ja 24. elokuuta välisenä aikana.
Iskuista on seurannut merkittäviä häiriöitä Venäjän öljyntuotannolle. Tämän seurauksena sekä bensiinin tukku- että vähittäishinnat ovat selvästi kallistuneet, ja viranomaisten on täytynyt rajoittaa paikoitellen myyntiä.
Elokuun alussa kiihtyneet lennokki-iskut öljynjalostamoita vastaan ovat olleet aiemmasta poikkeavia: Ukrainalla on nyt selvästi enemmän lennokkeja käytössä ja niillä on paremmat navigointiominaisuudet. Ukrainan tavoitteena on ollut tehdä massiivisia hyökkäyksiä jalostamoihin ja aiheuttaa maksimaalista vahinkoa.
Elokuun puoliväliin mennessä Ukraina on onnistunut vahingoittamaan Venäjän Uhtan, Rjazanin, Saratovin ja Volgogradin jalostamoja sekä kolmea jalostamoa Samaran alueella Volgan mutkan eteläpuolella. Myös Rostovin ja Krasnodarin alueiden jalostamoihin on hyökätty säännöllisesti. Jalostamojen toiminta on häiriintynyt merkittävästi, mutta toistaiseksi mikään jalostamo ei ole kokonaan tuhoutunut.
Jo aiemmin, syyskuun 2023 ja helmikuun 2025 välisenä aikana Ukraina teki Venäjällä sijaitseviin öljynjalostamoihin ja -varastoihin noin sata iskua. Arviolta jopa 20 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista on ainakin väliaikaisesti poistunut käytöstä iskujen seurauksena.
Ukrainan iskut öljyinfraa kohtaan ovat tapahtuneet Venäjän kannalta hankalaan aikaan keskellä kysyntäpiikkiä, koska käynnissä on sadonkorjuukauden huippu ja maanviljelijät tarvitsevat polttoainetta. Toisaalta viimeisiä kesälomapäiviä viettävät venäläiset automatkailijat ovat lisänneet kysyntää. Samaan aikaan tarjonta on vähentynyt jalostamojen vuosittaisten huoltotöiden vuoksi.
Iskuista ja kysynnän noususta on seurannut tukkuhintojen nopea kohoaminen: esimeriksi A-95-bensiinin tukkuhinta nousi Pietarin hyödykepörssissä elokuussa tasolle, joka on 50 prosenttia tammikuun hintoja korkeampi.
Bensiinin vähittäishinta on noussut vuodessa noin 20 prosenttia ja dieselin hinta noin 16 prosenttia.
Moscow Timesin mukaan ainakin Rjazanin ja Volgogradin alueella sijaitseviin jalostamoihin kohdistuvilla hyökkäyksillä voi olla vakavia vaikutuksia kotimaan markkinoihin: alueen länsipuolella asuu kymmeniä miljoonia venäläisiä, ja siellä on myös laajoja maatalousalueita ja monia suosittuja lomakohteita.
Venäjän viranomaiset ovat jo pitkään säännöstelleet polttoainemarkkinoita rajoittaakseen hinnannousua ja tasoittaakseen kausiluonteisia kysyntäpiikkejä. Tämä on estänyt tuottajia lisäämästä tarjontaa tai kerryttämästä varastoja.
Lennokki-iskut ovat lisäksi aiheuttaneet viivästyksiä ja peruutuksia lentoliikenteeseen sekä häirinneet juna-aikatauluja, jonka seurauksena autojen käyttö pitkillä matkoilla on lisääntynyt, mikä on nostanut bensiinin kysyntää.
Eräistä Venäjän osista on uutisoitu vakavasta polttoainepulasta, joka on johtanut pitkiin jonoihin ja polttoainemyynnin säännöstelyyn tai keskeytykseen.
Esimerkiksi Pohjois-Korean rajalla sijaitsevan Primorjen alueen tiedotusvälineet ovat raportoineet pitkistä jonoista ja noin 78 ruplan litrahinnasta (noin 82 senttiä litralta) alueen huoltoasemilla. Hintatasolle antaa mittakaavaa se, että alueen asukkaiden keskimääräinen kuukausipalkka on hieman yli 1000 euroa.
Japanin pohjoispuolella sijaitsevilla Kuriilien saarilla matalaoktaanisemman 92-bensiinin pula pakotti viranomaiset keskeyttämään polttoainemyynnin kokonaan elokuun lopussa. Suositulla lomakohteella Krimillä eräät yritykset myyvät polttoainetta vain kuponkien tai erikoiskorttien haltijoille.
Poimintoja videosisällöistämme