- Sirkus Finlandia aloittaa 50-vuotisjuhlakiertueensa Karjaalta.
- Perheyritys on selvinnyt vuosikymmenien kriiseistä pelkillä lipputuloilla ilman julkista tukea.
- Sirkusjohtaja Carl Jernström Jr:n mukaan sirkus pitää kiinni perinteistä, joihin kuuluvat myös eläinnumerot.
Periksiantamattomuudesta ja perheen voimasta kertoo se, että Karjaan urheilukentällä seisoo uutuuttaan kimalteleva sirkusteltta. Sirkustaiteilijat ovat valmistautumassa uuteen kiertueeseen, joka on Sirkus Finlandian viideskymmenes.
Sirkus Finlandian nykyinen sirkusjohtaja, Carl ”Calle” Jernström Jr. katselee telttaa hymyillen.
– Teltat tilataan Etelä-Euroopasta. Kyllähän tätäkin odoteltiin ja mietittiin, että ehtiiköhän se saapua ajoissa.
Hänen äitinsä Leena Jurvakainen pohtii, mikä olisi paras tapa vihkiä teltta käyttöön.
– Kattoon tuli asennuksissa pieni reikä, joka kyllä paikattiin jo, ja se on usein riittänyt vihkiseremoniaksi, Calle sanoo ja naurahtaa.
Leena, joka maalasi aikanaan Sirkus Finlandian ensimmäisen logon, kyltit ja penkit, nyökyttelee.
– Sitten kaikki alkaa olla valmista. Perjantai-iltana nähdään, kuinka kaikki toimii, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Äiti ja poika, perustaja ja sirkusjohtaja, valmiina tien päälle. Kuva: Kristiina Lehto / YleAlku oli hyppy pimeyteen
Vuonna 1976 Suomessa kaikki esiintyvä taide, sirkus mukaan lukien, kärsi vielä raskaasta huviverosta, joka vaihteli noihin aikoihin 20–30 prosenttiin.
– Piti etukäteen käydä postista hakemassa veroliput ja ne annettiin aina sirkuslipun mukana. Se oli valtava summa pois menoista, Jurvakainen muistelee.
Huvivero poistui 1. tammikuuta 1981 presidentti Urho Kekkosen määräyksestä.
Jurvakaisen muistisääntö huviveron poistumisesta liittyy vahvasti hänen vieressään istuvaan Calleen.
– Olin tekemässä tätä nykyistä sirkusjohtajaa Vaasan keskussairaalassa toukokuussa 1980. Seuraavana aamuna luin ilouutisen lehdestä, että huvivero poistuu vuodenvaihteessa, hän muistelee.
Mikä sitten sai pariskunnan perustamaan sirkuksen näin haastavassa tilanteessa?
– Se oli kyllä mieheni Carl-Gustafin idea. Olimme nähneet sirkusta Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa. Se oli sellainen taidemuoto, joka jotenkin sytytti. Suomessa sitä ei vielä ollut, Jurvakainen kertoo.
Sirkus Finlandian perustajaa Carl-Gustav Jenströmiä haastateltiin Stoff-ohjelmassa vuonna 1983. Carl-Gustaf Jernström menehtyi vuonna 2019.
70-luvun lopulla Suomessa oli ollut parinkymmenen vuoden tauko ilman yhden yhtä sirkusta: viimeisin eli Sirkus Sariola oli lopettanut 1950-luvulla.
Juuri avatussa Sirkus Finlandiassa ihmiset tulivat kentälle kyselemään, missä kaikki autoradat ja karusellit olivat.
– He sekoittivat sirkuksen ja tivolin. Meni monta vuotta siihen, että saatiin opetettua ihmiset ymmärtämään ero, Jurvakainen muistelee.
Ylpeä perinteiden kantaja
Sirkus Finlandian ”grand lady” määrittelee perinteisen sirkuksen taidemuodoksi, jossa yhdistyvät kaikki taiteen elementit.
Sirkusjohtaja Jernström Jr. korostaa laatua. Hän kertoo periaatteestaan, että jos taiteilija on hyvä, hän esiintyy Sirkus Finlandiassa. Hän uskoo yleisön osaavan arvostaa sitä.
– Jos näin ei olisi, emme olisi tässä, hän sanoo.
Vaikka maailma on muuttunut 50 vuodessa ja tekoäly sekä sosiaalinen media vievät ihmisten huomiota, sirkuksen taika säilyy.
– Taiteilijat osaavat luoda nykypäivän tilanteen ja saavat kontaktin yleisöön. Livenäytös on livenäytös, se ei ole sitä, että istuu ruudun ääressä. Ihmiset kaipavat elävää kanssakäymistä, Jernström Jr. toteaa.
Avaa kuvien katselu
Sirkuksen arki on kellontarkkaa yhteispeliä ja sen treenaamista. Kuvassa Duo Aveia, Aino Melaluoto ja Venja Närvä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Yksi kiistelty aihe on eläinten käyttö sirkuksessa. Sirkus Finlandian numeroissa on esiintynyt vuosien varrella norsuja, kameleita ja merileijonia. Tällä hetkellä ohjelmistossa on vain hevosia.
– Jos se on minusta kiinni, Sirkus Finlandiassa tulee olemaan eläimiä aina, Jurvakainen toteaa heti.
Myös sirkusjohtaja on samoilla linjoilla. Hänestä sirkus on aina ollut edelläkävijä tuomaan eläimiä ihmisten lähelle.
Sirkus Finlandian eläimiä sekä perustajat Carl-Gustav Jernström ja Leena Jurvakainen Ylen haastattelussa vuonna 1976.
Jernström Jr. on tietoinen ihmisten huolesta ja siitä kuinka yksikin eläinten kaltoinkohtelija heijastuu koko alaan. Mieleen muistuu yksi tapaus vuosien takaa.
– Tämä eläinsuojeluyhdistys kirjoitti, että älkää menkö sirkukseen, jossa on eläimiä. Mutta jos on aivan pakko mennä jonnekin, niin menkää Sirkus Finlandiaan.
Nykyinen Suomen eläinsuojelulainsäädäntö suhtautuu tiukasti eläinten käyttöön sirkuksissa. Se kieltää villieläinten, kuten apinoiden, petoeläinten ja norsujen, esiintymisen.
Eläimiä saa pitää kiertävässä sirkuksessa ainoastaan aluehallintoviraston luvalla.
Kovat ajat opettivat
Nykyinen teltta on sirkuksen historian kuudes ja se on melkein kolmasosan pienempi kuin aikaisemmat. Pienempää kokoon päädyttiin yksinkertaisesti kulujen pienentämiseksi.
Avaa kuvien katselu
Sirkus saattaa aikuisena tuntua pienemmältä kuin lapsuuden muistoissa. Tänä vuonna Sirkus Finlandian maneesi on kuitenkin myös aidosti pienempi kuin aiemmin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Korona-aika kuritti sirkuksen taloutta rajusti, mutta se ei ole lähimainkaan ainoa tiukka paikka vuosien varrelta.
Jurvakainen muistaa kerran, kun koko perhe istui pöydän ääressä ja pohti, pitäisikö vanhempien lähteä muihin töihin ja sirkus laittaa kiinni.
– Lapset nostivat sellaisen metelin, että eihän siinä auttanut kuin jatkaa, Jurvakainen sanoo.
Yksi äläkän nostaneista lapsista, nykyinen sirkusjohtaja Calle, muistelee taas 90-luvun lama-aikaa.
– Silloin saatiin aika hyvin takkiin. Siitä lähtien olemme säästäneet ja pitäneet nyörit supussa, investoineet seuraavaa kriisiä varten, Jernström Jr. kertoo.
Strategia piti myös koronapandemian aikana.
– Nyt nyörit alkavat olla loppu. Kun tämä pyörii pelkillä lipputuloilla, ilman vakituista sponsoria tai valtion tukea, täytyy olla tarkkana.
Avaa kuvien katselu
Kaikki osallistuvat harjoituksiin, mukaan lukien sirkusjohtaja Jernström Jr., joka toimii myös näytöksen juontajana. Kuva: Kristiina Lehto / YlePerhe ja uskollinen henkilökunta
Sirkus Finlandian selviytymisen salaisuus on perhe ja uskollinen henkilökunta.
– Kaikki ollaan tehty töitä tämän eteen: Ankkuroita hakattu, lemmoja kannettu ja autoja ajettu. Perhe on voimavara, Jernström Jr. sanoo.
Jurvakainen haluaa antaa erityiskiitokset henkilökunnalle ja nimeää Karjaalla monta perhettä, jotka ovat auttaneet.
– He ovat olleet meidän tuki ja turva. Haluan antaa heille hirveän isot kiitokset, Jurvakainen sanoo liikuttuneena.
Sirkus Finlandian 50-vuotisjuhlavuoden kiertue käynnistyy Karjaalla perjantaina ja päättyy lokakuussa Helsinkiin.
Lauantaina vietettiin maailman sirkuspäivää – sopiva hetki juhlistaa puolta vuosisataa suomalaista sirkushistoriaa, joka alkoi rohkeasta uskosta taiteen voimaan.
Katso sirkusjohtaja Carl Jernström Jr:n ja sirkuksen perustajan Leena Jurvakaisen haastattelu Ylen aamussa:
Korjaus 19.4.2026 kello 14.50: Jutun otsikosta on korjattu virheellinen tieto, jonka mukaan Sirkus Finlandia olisi Suomen ainoa kiertävä sirkus.