Yhdysvaltain ja Iranin välinen kahden viikon aselepo uhkaa raueta keskiviikkona ilman tietoa jatkosta. Iranin parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf sanoi, että rauhanneuvotteluissa on edistytty, mutta sopimus on yhä kaukana.
Lauantaina Iranin vallankumouskaarti ilmoitti sulkeneensa jälleen Hormuzinsalmen siihen asti, että Yhdysvallat lopettaa ilmoittamansa iranilaisten satamien saarron. Mahdollisuudet neuvotteluratkaisun löytymiseen näyttävät epävarmoilta.
– Kyllä se nyt aikamoisessa lukossa on, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Ruohomäki arvioi neuvottelujen tilannetta STT:lle sunnuntaina puhelimitse paluumatkaltaan Turkista Antalyan diplomatian foorumista, jossa Lähi-idän tilanne oli päällimmäisiä puheenaiheita.
Asiantuntijan mukaan neuvottelutilanteen tulkintaa vaikeuttaa se, että Iranin siviilihallinto ei ole lopullinen vallankäyttäjä. Päätökset näyttää tekevän asevoimia ja yhteiskuntaa dominoiva vallankumouskaarti. Ruohomäen mukaan Iranissa ovat nyt kovemman linjan voimat vallassa kuin ennen Yhdysvaltain ja Israelin helmikuussa käynnistämää hyökkäyssotaa.
– Näyttää siltä, että kovan linjan edustajat Iranissa, eli kaarti, nyt määrittelevät seuraavat askelmerkit. Siviilipuolella ulkoministeriöllä ja muilla neuvotteluissa mukana olleilla ei ole paljonkaan sanavaltaa.
Iran ei hevillä luovu Hormuzinsalmella kiristämisestä, koska se on työkalu, jolla se voi tehokkaasti painostaa Yhdysvaltoja.
– Kun he ovat nyt keksineet tämän kiristysruuvin, että tällähän Iran voi säätää lämpötilaa samalla tavalla kuin Yhdysvallat, niin nyt ollaan kyllä sellaisessa sopassa, että vaikeaa on, Ruohomäki jatkaa.
Neuvotteluja vaikeuttaa Ruohomäen mukaan se, että sekä Yhdysvalloilla että Iranilla on paljon sisäpolitiikkaa pelissä. Osapuolten välillä on myös valtava luottamuspulan kuilu. Yhdysvallat oli jo neuvottelemassa Iranin kanssa silloin, kun maa päätti helmikuussa hyökätä.
Neuvottelut ainoa ulospääsytie
Yhdysvalloilla ei käytännössä ole muita vaihtoehtoja kuin löytää neuvotteluratkaisu, Ruohomäki sanoo. Hormuzinsalmea ei ole mahdollista pitää voimakeinoilla auki ilman valtavaa maahyökkäystä Iraniin, mikä ei ole Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnolle poliittisesti toteuttamiskelpoinen hanke.
– Tässä on kaksi tapaa ratkaista. Toinen on, että Yhdysvallat tekee massiivisen maainvaasion, kaataa Teheranin hallinnon ja ottaa salmen kokonaisuudessaan kontrolliin. – Se on aika epätodennäköistä. Toinen tie ratkaisuun on neuvottelu ja diplomatia.
Iran voi jatkaa Hormuzinsalmen liikenteellä kiristämistä niin kauan, kuin se pystyy edes satunnaisesti ampumaan alueen laivoja drooneilla tai tykkiveneillään, jolloin vakuutusyhtiöt ja varustamot eivät uskalla sallia alusten liikkumista alueella.
– Toki voimalla Yhdysvallat pystyy avaamaan salmen, siitä ei ole kahta sanaa, mutta miten varmistetaan, ettei Iranin kaarti käytä erilaisia epäsymmetrisen sodankäynnin muotoja iskeäkseen liikenteeseen? Varustamojen näkökulmasta se näyttää aika mahdottomalta.
Sulkeutuuko toinenkin salmi?
Kriisi voi laajentua toiseenkin tärkeään salmeen. Viikonloppuna Iranin tukemat Jemenin huthit uhkasivat sulkea Bab al-Mandebin salmen, joka yhdistää Punaisenmeren Adeninlahteen ja Arabianmereen.
Hormuzinsalmen tapaan se on elintärkeä väylä kansainväliselle kaupalle, sillä kaiken Suezin kanavan kautta kulkevan Välimeren ja Arabianmeren välisen liikenteen on mentävä Jemenin edustalta. Ruohomäki pitää täysin mahdollisena sitä, että kriisi leviää toiseenkin salmeen, minkä vuoksi tilanteen ratkaisun yrittäminen sotilaallisella voimalla on lyhytnäköistä.
– Yleensä kun on siirtoja, niin sitten on vastasiirtoja. – Kyllä siinä vaan tarvitaan neuvotteluja ja diplomatiaa, mutta se on raskas ja pitkäpiimäinen tie. Riittääkö osapuolilla kärsivällisyyttä? Iranilla ehkä riittää, mutta riittääkö Yhdysvalloilla ja Trumpilla?
Pitkä matka kestävään sopuun
Yhdysvaltain hallinto on saanut havaita, että Iran on luonteeltaan aivan erilainen vastustaja kuin Venezuela, jonka hallintoon Yhdysvaltojen onnistui vaikuttaa yksinkertaisella sotilasoperaatiolla, jossa presidentti Nicolas Maduro siepattiin.
Trumpin hallinnon toiveissa näytti olevan, että Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein surma sodan alussa olisi vaikuttanut samalla tavalla, mutta näin ei käynyt. Iranin vallankumouskaarti on Ruohomäen mukaan ”monipäinen Hydra”, jota ei voi tappaa pään katkaisulla.
– Sotku syvenee ja soppa sakenee. – Tällä on vähintäänkin yhtä kovat vaikutukset maailmanpolitiikkaan kuin Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan, ja me olemme vasta tämän konfliktin alkumetreillä. Tästä on kyllä pitkä matka ennen kuin mitään kestävää sopua syntyy.