Ilomantsin Hattuvaarassa sijaitsee Suomen ja Euroopan unionin mantereen itäisin piste.
Kapea ura johdattaa Suomen itäisimpään pisteeseen. Timur Yilmaz
Tie muuttuu yhä kapeammaksi, kun lähestymme Suomen ja Euroopan unionin mantereen itäisintä pistettä. Soraksi tien pinta muuttui jo paljon aiemmin.
Tarkoituksenamme on yöpyä itäisimmän pisteen tuntumassa ja seurata, mitä rajalla tapahtuu. Vai tapahtuuko mitään?
Voi olla, että ei aivan mahdottomasti. Rajaseutu hiljeni loppuvuodesta 2023, kun valtioneuvosto sulki itärajan rajanylityspaikat Venäjän aloitettua puskemaan turvapaikanhakijoita Suomen puolelle.
Viimeksi itärajan on päässyt ylittämään laillisesti perjantaina 15. joulukuuta 2023. Sittemmin Rajavartiolaitos on silloin tällöin tiedottanut yksittäisistä laittomista rajanylityksistä.
Rajan halkoma saari
Saavumme itäpisteeseen johtavan tien päässä olevalle kääntöpaikalle iltapäivällä. Kääntöpaikalta on vielä parin sadan metrin kävelymatka Virmajärven rantaan, jota idemmäksi ei Suomenmaassa jalkaisin pääse.
Viimeiset sadat metrit rajavyöhykkeen reunaa merkitsevät keltakärkiset tolpat reunustavat soratietä sen molemmin puolin. Rajavyöhykkeelle ei ilman erillistä lupaa saa mennä, mutta vyöhykkeeseen on itäisimmän pisteen kohdalle tehty järven rantaan johtava käytävä.
Virmajärven rannassa on hiljaista. Olemme ainoat ihmiset paikalla, eikä eläimiäkään näy.
Rannasta noin 150 metrin päässä on pieni saari, jossa raja kulkee Suomen sinivalkoisen ja Venäjän punavihreän pylvään välissä. Vastarannalla on Venäjä.
Kahden maan rajapylväät merkitsevät saaren halkovaa rajaa. Timur Yilmaz
”Läpeensä poliittista”
Itäpisteeltä palaamme tietä reilun kilometrin verran suunnitellulle leiripaikallemme. Olemme juuri alkamassa purkaa tavaroitamme autosta, kun ohitsemme ajaa vanha Toyota Land Cruiser Sveitsin kilvissä.
Seuraamme maastoautoa jalkaisin Virmajärven rantaan, jossa keski-ikäinen pariskunta tiirailee rajasaareen.
Sveitsiläiset Werner ja Charlotte ovat tulleet Suomeen laivalla Saksan Travemündestä. He ovat matkalla Norjan Finnmarkiin ja päättäneet matkan varrella poiketa itäisimmällä pisteellä.
Venäjän läheisyys ei pariskuntaa huoleta.
– Ei, ei ollenkaan, Werner naurahtaa.
Pariskunta kertoo, että Suomen päätös itärajan sulkemisesta näkyi isosti myös Sveitsin uutisissa. Werner pitää rajan sulkemista ”hölynpölynä”.
– Se on tyhmää rajalla asuvien paikallisten kannalta. Se on läpeensä poliittista. Ei ollenkaan hyvä.
Rajavyöhykkeelle ei ilman lupaa ole asiaa. Timur Yilmaz
Sveitsiläistä puolueettomuutta
Nato-maiden ympäröimä Sveitsi tunnetaan puolueettomuudestaan. Se on maan ulkopolitiikan keskeinen ohjenuora, joka mainitaan myös perustuslaissa.
Sveitsi on kyllä tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja osallistunut muun muassa taloudellisiin pakotteisiin, mutta aseapua ei maa ole Ukrainalle antanut.
Itärajalle saapuneiden Wernerin ja Charlotten näkemys Ukrainan sodan syistä poikkeaakin valtavirran näkemyksestä Suomessa.
– Molemmat puolet ovat tehneet asioita väärin, tiedäthän. Meillä oli mahdollisuuksia luoda suhteita Venäjään 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Mielestäni me saimme paljon vaikutteita Yhdysvalloilta. He kehittivät huhuja ja usuttivat ihmisiä Venäjää vastaan, Werner sanoo.
Hänen mukaansa lännen tekemät virheet liittyvät Naton itälaajenemiseen. Viimeisimmät esimerkit siitä ovat Suomen ja Ruotsin jäsenyydet vuosina 2023 ja 2024.
Tarpeeton liittokunta?
Wernerin mukaan Suomen liittyminen Natoon oli tarpeetonta.
– Se on hysteeristä, come on.
– Nato on virhe. Nato oli hyvä juttu toisen maailmansodan jälkeen, mutta vuoden -91 jälkeen siitä tuli täysin tarpeeton, koska Varsovan liitto oli mennyttä.
Charlotte kertoo ymmärtävänsä, että Venäjän naapurimaissa asiat nähdään eri tavalla kuin Sveitsissä. Hän ei kuitenkaan usko Venäjän uhkaavan Suomea.
– Heillä on niin iso maa. Heillä on kaikki tarvitsemansa. Mitä he haluaisivat Suomelta? Tai keneltäkään?
Leiriytyminen sujui kauniissa auringonlaskussa. Timur Yilmaz
Raja raukeana aukeaa
Päivä alkaa hiljalleen kääntyä kohti iltaa.
Sveitsiläispariskunta kertoo yöpyvänsä autossaan, mutta he aikovat ajaa vielä hetken matkaa pohjoiseen.
– En halua olla yötä rajalla nyt, Werner toteaa.
Pariskunta ei halua kertoa sukunimiään tai esiintyä valokuvissa.
Hyvästelemme sveitsiläiset ja kävelemme takaisin leiripaikallemme. Teltta ja riippumatto on hyvä saada viritettyä ennen pimeän tuloa.
Rajalla on rauhallista. Ympäristön perusteella ei voisi millään tietää olevansa vain muutaman sadan metrin päässä vieraasta vallasta.
Hyttysten ininän katkaisevat vain ajoittaiset kurkien huudot. Yöllä kuikka liittyy kuoroon ja luikauttaa nimikkosävelmänsä.
Tänä yönä vain lintujen äänet ylittävät rajan.
Rajaseudun yö oli levollinen. Timur Yilmaz