Tekoäly-yhtiö Anthropic julkisti huhtikuun alussa uuden version Claude-kielimallistaan. Mythos-nimen saanut malli ei kuitenkaan saapunut kaikkien saataville. Eikä välttämättä saavukaan.
Julkistuksen yhteydessä Anthropic ilmoitti mallin olevan liian vaarallinen yleiseen käyttöön. Yhtiön mukaan Mythos onnistui havaitsemaan tuhansia aiemmin tuntemattomia tietoturva-aukkoja järjestelmistä, joiden käyttäjiin lukeutuu julkisia toimijoita sairaaloista valtioihin ja suuryrityksiin. Pääsy Mythokseen rajattiin vain yhtiön itse valitsemille kumppaneille Glasswing-nimen saaneessa projektissa. Projektin tarkoituksena on edistää tietoturvallisuuden kehittämistä uusien kielimallien kykyjä vastaan.
Osallistujiin lukeutuvat muun muassa Google, Amazon ja Microsoft ja Linux-säätiö – tahot, joiden omistamaan tai ylläpitämään infrastruktuuriin valtaosa internetistä nojaa.
Anthropic osoitti tapauksessa vastuullisuutensa, ainakin näennäisesti. Yhtiö tähyää tiettävästi pörssiin, joten muitakin tarkoitusperiä voi toki olla.
Tietoverkot ovat merkittävä rintama konflikteissa jo nyt
Tekoälykehityksestä puhutaan kilpailuna hyvästä syystä. Tekoäly-yhtiöt ovat nousseet muutamassa vuodessa maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon, ja jo valmiiksi suuret teknologiayhtiöt ovat kasvaneet entisestään. Yhdysvaltain talouskasvu on kytkeytynyt vahvasti teknologiasektoriin, ja sen kasvusta merkittävä osa taas tekoälyyn ja siihen liittyvään infrastruktuuriin.
Anthropic vaikuttaa tällä hetkellä johtavan kisaa tekoälyherruudesta ainakin yleisessä käytössä olevien kielimallien kyvykkyyden osalta.
Mutta juuri kilpailullinen luonne tekee tilanteesta huolestuttavan. Vaikka kärki menisi nyt ratakierroksen edellä, muut tulevat kyllä perässä. Vaikka yksi yhtiö onnistuukin vaikuttamaan vastuulliselta, kaikki eivät sitä välttämättä ole tai tule olemaan. Voi olla, että jo kuluvan vuoden aikana jostain putkahtaa vähintään lähelle Mythosta kyvykkyydessään yltävä malli.
Mythoksen kaltaisten kielimallien riskit vaikuttavat alustavankin tiedon perusteella hurjilta. Jos jokin tekoäly-yhtiö julkistaisi vastaavan mallin yleiseen käyttöön, seuraukset voisivat olla hyvinkin arvaamattomat.
Suurin osa internetin ja sovellusten infrastuktuurista nojautuu niin sanottuun avoimeen lähdekoodiin. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin kuuluu vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen.
Googleilla ja Amazoneilla riittää kyllä resursseja paikata ohjelmistojensa aukkoja, mutta yksittäiset kehittäjät eivät ainakaan nopeudessa ole samalla viivalla. Avoimeen lähdekoodiin nojaavat monen muun ohella muun muassa useat maksujärjestelmät ja monista kodeista löytyvien reitittimien käyttöjärjestelmät.
Näitä kehittäjiä ei Glasswing-projektiin mukaan otettu, eli merkittävä osa tärkeiden tietojärjestelmien ylläpitäjistä ei pääse edes valmistautumaan uuden ajan tietoturvauhkiin.
Lisäksi tekoälykilvassa on mukana muitakin kuin yksityisiä yhtiöitä. Tekoälykehitys on geopoliittinen kysymys, ja valtiolliset toimijat kehittävät omia mallejaan omat tavoitteensa edellä.
Tietoverkot ovat merkittävä rintama konflikteissa jo nyt. Kylmän sodan asevarustelukilpailua käytiin ydin-,ohjus- ja avaruusteknologian saralla. Kilpailu tekoälyherruudesta voi historiankirjoituksessa asettua samalle jatkumolle.