Moni asia jäisi kotona hoitamatta ilman toimivaa nettiyhteyttä. Mutta kuinka nopean nettiyhteyden kotiin oikeasti tarvitsee? Jos suomalaisilta teleoperaattoreilta kysyy, niin aika nopean.
Operaattoreiden sivuilla olevista laajakaistojen esittelyistä saa helposti kuvan, että alle sadan megabitin latausnopeudet sopivat lähinnä surffailuun ja suoratoistoon alhaisella kuvanlaadulla.
Etätöihin, nettipelaamiseen ja 4k-suoratoistoon kaupitellaan liittymiä useiden satojen megabittien nopeuksilla. Oheisten kuvien perusteella operaattorit ovat yksimielisiä siitä, että vaativa nettipelaaja tarvitsee jopa 1 000 megabitin latausnopeuden.
Telian verkkokaupassa online-pelaamiseen suositellaan 500 Mbit/s -liittymää. Vaativaan pelaamiseen tarvitsee Telian mukaan jo 1 000 megabitin laajakaistan.
Ja minä onneton olen pelannut valtaosan (melko onnettomasta) Counter-Strike-urastani 50 megabitin maksiminopeudella – eikä menestys ole koskaan jäänyt kiinni kaistanleveydestä. Samalla netillä olen tehnyt sujuvasti etätöitä ja katsellut suoratoistopalveluja 4k-laadulla.
Edellä mainittuihin tehtäviin en koskaan osannut kaivatakaan nopeampaa laajakaistaa.
Siksi pyysin teleoperaattoreita kertomaan, mihin eri laajakaistojen esimerkkitapaukset perustuvat – ja kuinka paljon kaistanleveyttä niissä mainitut käyttökohteet vievät.
Kuluttajia ohjataan teleoperaattoreiden nettisivuilla valitsemaan nopeampia liittymiä näppärillä sanavalinnoilla. Isoin ja kallein liittymä on tietenkin merkattu ”Suosikiksi” – mitä se tarkoittaakin.
Telia ja Elisa eivät tarttuneet täkyyn, mutta DNA:n laajakaistaliiketoiminnan johtaja Mikko Kannisto antoi vastauksessaan seuraavan esimerkkitapauksen:
- kaksi 4k-suoratoistoa (~50–100 Mbit/s)
- videopuhelu (~5–10 Mbit/s)
- verkkopelaaminen (~5–10 Mbit/s)
Kuten esimerkistä huomaamme, verkkopelaamisen ja videopuhelun vaatima kaistanleveys mitataan muutamissa megabiteissä sekunnissa. Oleellisempaa on yhteyden laatu ja viiveettömyys. Kanniston laskelma 4k-suoratoistosta on ehkä hieman yläkanttiin. Netflix suosittelee kotisivuillaan 4k-toistolle vähintään 15 megabitin sekuntinopeutta.
”Nopeuden osalta kyse ei ole vain yksittäisten palveluiden toimivuudesta, vaan siitä, että useat laitteet ja käyttäjät voivat käyttää verkkoa samanaikaisesti ilman hidastumista tai kompromisseja”, Kannisto kirjoittaa vastauksessaan.
Elisan verkkokaupan suositukset perustuvat sekä teknisiin arvioihin että asiakaskokemuksiin ja asiakastutkimuksiin, kertoo vastauksessaan Elisan kodin yhteyksien liiketoimintapäällikkö Antti Turpeinen. Kuvakaappaus Elisan taloyhtiöasiakkaalle tarjotuista liittymävaihtoehdoista.
Ja tästä pääsemmekin operaattoreiden suositusten juurille: leveämmällä laajakaistalla myydään ennen kaikkea varmuutta siitä, että netti ei kyykkää edes ääritapauksissa.
”Kun yhteyden maksiminopeus saavutetaan, latenssi kasvaa usein merkittävästi. Tämä vaikuttaa erityisesti reaaliaikaisiin palveluihin, kuten pelaamiseen ja videopuheluihin”, Mikko Kannisto DNA:lta kertoo.
”Nopeimmissa liittymissä ei siis ole kyse vain siitä, että yksittäinen palvelu toimisi moitteetta, siihen riittää jo pienempikin nopeus. Kyse on siitä, että koko kotitalous voi käyttää verkkoa yhtä aikaa ilman kompromisseja.”
Minusta operaattoreiden perustelu on tyydyttävä. Jos haluaa, ettei kaista lopu koskaan kesken, kannattaa ottaa muhkeampi liittymä. Mutta tapa, jolla liittymiä verkossa markkinoidaan, ei mielestäni ole kovin kaukana siitä, että Gigantissa tuputetaan ikäihmisille palveluja, joita he eivät todellisuudessa tarvitse.
Myönnän auliisti, että itsekään en ennen tämän artikkelin aloittamista tiennyt, kuinka paljon kaistaa suoratoisto eri laaduilla tai verkkopelaaminen vaatii. Nyt tiedän, että pilvipelaaminenkin vie ennemmin kymmeniä kuin satoja megabittejä kaistaa.
Kysymys kuuluu, kuinka perillä keskimääräinen nettiliittymän tilaaja on eri palveluiden kaistavaatimuksista?
”Näkemyksemme mukaan verkkokauppamme kautta kodin laajakaistan ostaa valtaosassa tapauksista asiakas, joka lienee varsin varma valinnastaan ja tietää oman kotitaloutensa yhteystarpeet”, sanoo Telian laajakaista- ja tv-liiketoiminnan johtaja Kalle Muhonen.
Sillä, mihin liittymään lopulta päätyy, voi olla vuositasolla satojen eurojen kustannusero.
Tällä hetkellä meille kotiin tulee 150/150 Mbit/s -valokuitunetti, joka riittää kahden aikuisen taloudessa 99 prosenttia ajasta. Suurempaa latausnopeutta kaipaisin ainoastaan silloin, kun latauksessa on uusi videopeli. Sekin on lopulta järjestelykysymys. Jos puolitan Steamin käyttämän kaistanleveyden puoleen, sadan gigatavun kokoinen peli latautuu 1,5 tunnin sijaan kolmessa tunnissa vaikka työpäivän ohella.
Olisihan se ihan kiva, jos pelaamaan pääsisi heti. Mutta niin hätäinen en ole, että maksaisin siitä ilosta kymmeniä euroja ylimääräistä. Jollekin toiselle saman laskutoimituksen tulos voi tietysti olla täysin toinen. Esimerkiksi suurperheessä voi olla helpompi maksaa vähän enemmän laajakaistasta kuin koordinoida netin käyttöä perheen kesken.
Kysyin asiasta kommenttia myös Traficomista. Erityisasiantuntija Marja Heinonen arvioi useimpien palvelujen toimivan erittäin hyvin esimerkiksi 100 megabitin latausnopeudella – ainakin käyttäjää kohden. ”Oleellisinta on yhteyden tasainen laatu ja luotettavuus”, hän toteaa.
Heinonen muistuttaa, ettei latausnopeus ole kaikki kaikessa. Jos etätöitä tekevä joutuu siirtämään paljon tietoa esimerkiksi pilvipalveluihin, on lähetysnopeus latausnopeutta olennaisempi asia.
Traficom on laatinut verkkoyhteyden ominaisuuksille (lataus- ja lähetysnopeus sekä viive) omat raja-arvonsa (kuva yllä). Niitä käytetään Bittimittari.fi-palvelussa, joka arvioi käytössä olevan nettiyhteyden sopivuuden käyttäjän tarpeisiin.
Palvelun mukaan kotini 150 Mbit/s -yhteys on käyttötarpeisiimme nähden onnistuneesti mitoitettu. Pienellä suunnitelmallisuudella pelien latauksen kanssa uskon pärjääväni tällä liittymällä vielä pitkään. Päivittäminen nopeampaan liittymään tuntuisi yhtä turhalta kuin turvavöiden käyttö omalla kotisohvalla.
Bittimittari.fi-palvelu mittaa nettiyhteyden nopeuden ja laadun ja antaa arvosanan siitä, kuinka se palvelee käyttäjän ilmoittamia tarpeita.
Toimiva nettiyhteys on monen tekijän summa
Nettiyhteyden laatuun vaikuttaa suurimman lataus- ja lähetysnopeuden lisäksi käytetty tekniikka. Vanhaan lankapuhelinverkkoon pohjautuva kupariliittymä ei yllä samalle laatutasolle kuin esimerkiksi kaapeli-tv-verkon tai valokuituverkon laajakaistayhteys, ja kaapeli-tv-verkon yhteyksissä esimerkiksi lähetysnopeus voi jäädä melko kauas tekniikan mahdollistamasta latausnopeudesta.
Kaapeli-tv-talouksissa rakennuksen sisäverkko voi olla vuosien myötä heikentynyt tai vaurioitunut, mikä voi aiheuttaa häiriötilanteita. Suomessa taloyhtiöiden sisäverkot ovat taloyhtiön vastuulla, eivät teleoperaattoreiden.
4g- ja 5g-yhteyksien nopeus voi jäädä kauas luvatusta. Laatuun ja nopeuteen vaikuttaa esimerkiksi ulkoantennin käyttö ja se, kuinka tukiaseman kapasiteetti jaetaan käyttäjien kesken.
Suomen mobiiliverkon tiedonsiirtomäärästä 56 prosenttia tulee muista kuin älypuhelinten mobiililiittymistä, vaikka 74 prosenttia mobiiliverkon liittymistä on älypuhelinliittymiä, mikä kuvastaa hyvin sitä, että mobiiliverkon yhteyksiä käytetään kodin nettiyhteytenä
Lähde: Traficom