Taiteen akateemikko, tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemi on kuollut 96-vuotiaana. Hän kuoli eilen Helsingissä. Asiasta kertoi STT:lle Nurmesniemen veljentytär.
Nurmesniemi tunnetaan erityisesti Marimekon alkuvaiheiden keskeisenä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Yksittäisistä vaatteista tunnetuin on ikoninen Jokapoika-paita, jonka Nurmesniemi suunnitteli Marimekolle vuonna 1957. Se on vanhin suomalainen designtuote, jota valmistetaan edelleen.
Nurmesniemen lukuisiin palkintoihin sisältyvät muun muassa valtion taideteollisuuspalkinto, Pro Finlandia, kunniatohtorin arvonimi Taideteollisessa korkeakoulussa, pohjoismaisen taiteen Prinssi Eugen -mitali sekä huomattaville skandinaavisille suunnittelijoille myönnettävä Lunning-palkinto.
Taiteen akateemikon arvonimen Nurmesniemi sai vuonna 2007.
Avaa kuvien katselu
Marimekon Jokapoika-paitaa on vuosikymmenten saatossa tuotettu lukemattomissa eri väreissä. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Avaa kuvien katselu
Empirelinjainen hihaton mekko on tehty Suolampi-marikankaasta. Kuva: Suomen kansallismuseo
Nurmesniemen suunnittelemia asuja on designmuseoiden kokoelmissa ympäri maailmaa ja hänen teoksiaan on esitelty lukuisissa näyttelyissä. Nurmesniemi jatkoi muotoilijan uraansa lähes elämänsä loppuun asti.
Vuokko Nurmesniemen matka maailmanmaineeseen sai erityistä nostetta Bostonissa vuonna 1959 järjestetystä suomalaismuotoilun näyttelystä. Näyttely poiki lukuisia artikkeleita merkittäviin amerikkalaisiin aikakauslehtiin. Kun Jacqueline Kennedy osti kahdeksan Nurmesniemen Marimekolle suunnittelemaa asua, oli tie tähtiin auki.
Vaikka työläisperheestä ponnistanut Nurmesniemi teki itsestään brändin nimenomaan tekstiilitaiteilijana, oli lähellä, ettei hän 16-vuotiaana päätynyt balettitanssijan uralle. Hän kuitenkin myöhästyi Oopperan baletin pääsykokeista kuukaudella, mitä hän itse piti sittemmin onnekkaana sattumana.
Ura muotoilijana käynnistyi innokkaasta tekstiili- ja keramiikkaharrastuksesta. Ovet Ateneumin keramiikkaopintoihin aukesivat toisella yrittämällä, ja lukio-opinnot saivat jäädä. Valmistuttuaan vuonna 1952 hän työskenteli aluksi Arabian taideosastolla ja Nuutajärven lasitehtaalla.
Katso Ylen henkilökuva Legendaarinen Vuokko vuodelta 2005:
Legendaarinen Vuokko Yle Areenassa
Henkilökuvassa haastateltu Nurmesniemi arveli, että keraamikon opinnot auttoivat häntä löytämään yksilöllisen tavan suunnitella kankaita ja vaatteita.
– Keramiikkaa opiskelemalla opin paljon muodosta ja kemiasta: puvun rakentamisesta. Esimerkiksi lasitteessa kaikki muuttuu, jos jotain ainetta on kaksi tippaa yhden sijasta.
Avaa kuvien katselu
Naismallilla on yllään pyöreä Myllynkivi-mekko, miehellä housupuku Rengas-kankaasta. Molemmat asut on suunnitellut Vuokko Nurmesniemi 1960-luvulla. Kuva: Kari Rainer Pulkkinen, Journalistinen kuva-arkisto / MuseovirastoNurmesniemi teki vaatteita itselleen
Vuokko Nurmesniemen ura lähti nopeaan nousukiitoon pian sen jälkeen, kun nuori keraamikko pyydettiin Marimekolle suunnittelemaan kankaita vuonna 1953. Tuolloin Marimekko oli vielä Printex-niminen kangaspaino.
Nurmesniemi yhdisteli yrityksen pääsuunnittelijana värejä ennakkoluulottomasti ja suosi rohkeita, graafisia kuvioita. Kun hän alkoi tehdä kangaskuoseistaan itselleen vaatteita, hän muuttui vikkelästi muotisuunnittelijaksi. Veistoksellisia ja käytännöllisiä asuja halusivat muutkin.
Avaa kuvien katselu
Nurmesniemen tunnettu Kihlatasku-mekko sai sopivan kutsumanimen, Iloinen mekko, kun Kylli-täti intoutui käyttämään mekkoa lastenohjelmissa. Kuva: Pentti Valkeala
Avaa kuvien katselu
Vuokko Nurmesniemi Vuokko Oy:n tuotanto oli suurimmillaan 1960-luvulta 1980-luvulle. Kuva Vuokon näytöksestä 1970-luvulta. Kuva: Kalle Kultala
Nurmesniemen suunnittelufilosofia oli 1950-luvun lopulla lähes vallankumouksellinen. Siihen asti naisten vaatteissa oli ollut valtavasti muotolaskoksia, nappeja, kapeita leikkauksia ja epämukavuutta.
Nurmesniemi toi naisten vaatteisiin nepparit, vetoketjut ja tarranauhat, joita ei ollut aiemmin voitu kuvitellakaan hienojen naisten käyttävän.
Hänen asunsa olivat suurilinjaisia, värikkäitä ja väljiä. Niissä oli mahdollisimman vähän saumoja. Nurmesniemi halusi poistaa kaiken kiristävän, turhan ja liikkumista rajoittavan: vaatteen piti olla mukava ja kestää käyttöä.
Modernin naisen piti olla vapaa tekemään työtä, ajamaan autoa ja osallistumaan, mihin parhaaksi katsoi.
– Tyypillinen Vuokko ei ahdista mistään kohtaa.Vaatteen pitää tuottaa jotain iloa ihmiselle, joka sitä käyttää, Nurmesniemi kuvaili tyyliään vuoden 2005 henkilökuvassa.
Nurmesniemen asuja leimaa myös ajattomuus. Hän viis veisasi muotivirtauksista.
– Jos ihmisellä on lahja, että pystyy kehittämään asioita, niin ei se tarvitse mitään trendejä. Se kulkee sitä omaa tietänsä, Nurmesniemi summasi.
Avaa kuvien katselu
Vuokko Nurmesniemi myymälänsä edustalla Merikadulla 1970-luvulla. Kuva: Kalle KultalaMarimekosta Vuokkoon
Vuokko Nurmesniemen ura Marimekossa jäi henkilökohtaisesta menestyksestä ja yhtiön kansainvälisestä läpimurrosta huolimatta verrattain lyhyeksi. Nurmesniemi jätti yhtiön vuonna 1960. Lähtöön liittyi välirikko Marimekon perustajan Armi Ratian kanssa.
Nurmesniemi kommentoi asian taustoja ensimmäistä kertaa varsinaisesti vuonna 2021 ilmestyneessä elämäkerrassaan Vuokko.
Siinä Nurmesniemi antoi ymmärtää kireiden välien Ratian kanssa olleen seurausta siitä, että häntä kohdeltiin Marimekossa kuin mitä tahansa työntekijää. Hän ei kokenut saavansa ansaitsemaansa arvostusta, vaikka oli jo useaan otteeseen maailmalla palkittu suunnittelija ja keskeinen tekijä yrityksen nousukiidossa.
Elämäkerran mukaan Nurmesniemeä yritettiin maanitella jäämään Marimekkoon sievoisella summalla, ja kun hän ei lämmennyt tarjoukselle, ei Ratia antanut lähtöä anteeksi.
Konkurssien kautta kuivalle maalle
Marimekon jälkeen Nurmesniemi oli muutaman vuoden työtä vailla – huolimatta jo saavutetusta nimestä ja lukuisista palkinnoista. Elämäkerran mukaan Armi Ratia oli tehnyt selväksi, ettei Nurmesniemi saa enää alan töitä hylättyään Marimekon.
Avaa kuvien katselu
Vuokko Nurmesniemen muotokieli on innoittanut monia uudemman polven suunnittelijoita ympäri maailmaa. Kuva: Jukka Uotila / AOP
Vuonna 1964 Nurmesniemi perusti omaa nimeään kantavan yrityksen, Vuokko Oy:n, ja avasi nimikkomyymälän Helsingin keskustaan. Se oli lähes välitön menestys. Yrityksen tuotanto oli suurimmillaan 1960–1980 -luvuilla.
Vuokko Oy:n vauhdikas kansainvälistyminen johti liian nopeaan kasvuun. Yhtiö ajautui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa konkurssiin kahteen otteeseen, ja omistajuus siirtyi ruotsalaiskonsernille.
Vuonna 1992 Nurmesniemi sai ostettua tuotemerkkinsä takaisin. Nykyisin hänen nimeään kantava liike toimii sekä verkossa että Helsingin kantakaupungissa.
Vuokon asut valmistetaan Suomessa ja Virossa ja niissä käytetään vain luonnonmateriaaleja. Nurmesniemi oli ensimmäisiä suunnittelijoita, jotka liputtivat kestävän muotoilun puolesta.
Avaa kuvien katselu
Kotimaisen muotoilun voimakaksikko Vuokko ja Antti Nurmesniemi asuivat Kulosaaressa Antti Nurmesniemen suunnittelemassa ateljeetalossa. Antti Nurmesniemi kuoli vuonna 2003. Kuva: Designmuseum Press
Vuokko Eskolin alkoi seurustella opiskelutoverinsa ja tulevan puolisonsa Antti Nurmesniemen (1927–2003) kanssa jo olympiavuonna 1952.
Tunnettu muotoilija ja sisustusarkkitehti oli paitsi aviomies myös läheinen yhteistyökumppani. Pari muun muassa voitti Grand Prix -palkinnon yhteisesti suunnittelemastaan Suomen-osastosta Milanon triennaalissa vuonna 1964.
Pari ei toiveistaan huolimatta saanut omia jälkeläisiä, mutta Nurmesniemellä oli kaksitoista hänelle rakasta kummilasta.
Ylen vuoden 2005 henkilökuvassa Vuokko Nurmesniemi kuvaili suhdetta puolisoonsa näin:
– Meidän liittomme oli harvinaisen hieno, siinä oli ystävyys ja rakkaus. Sellainen onni, että niitä on harvoin.
Korjattu 20.4.2026 klo 15.15: Designmuseon näyttelyssä esiteltiin Nurmesniemien teoksia 2022–23, ei tällä hetkellä. Elämäkerta ilmestyi vuonna 2021, ei vuonna 2025.