Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret kohtaavat enemmän syrjintää ja yksinäisyyttä kuin suomalaistaustaiset ikätoverinsa, mutta suhtautuvat koulunkäyntiin myönteisemmin, selviää THL:n toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo kyselyssä selvinneen, että ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueella heikommin kuin ne, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia.
Kouluterveyskyselyyn vastasivat perusopetuksen 4.–5.-luokkalaiset ja 8.–9.-luokkalaiset sekä toisen asteen 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
Kyselyssä 51 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista nuorista kertoi kokeneensa syrjintää tai kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla kuluneen vuoden aikana, kun taas suomalaistaustaisilla nuorilla luku oli 31 prosenttia.
THL:n mukaan syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet kaikissa syntyperäryhmissä vuosien 2021 ja 2025 välillä, erityisesti pojilla.
Kysely paljasti myös, että ulkomaalaistaustaisista tytöistä ja pojista suurempi osuus koki, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Ammatillisissa oppilaitoksissa ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 13 prosenttia kertoi näin, kun suomalaistaustaisilla opiskelijoilla osuus oli kuusi prosenttia.
THL:n tiedotteen mukaan tytöt voivat kokonaisuutena poikia huonommin, syntyperästä riippumatta.
He kokevat ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta, tyytymättömyyttä elämään ja yksinäisyyttä yleisemmin kuin pojat.
Pojilla syntyperäryhmien väliset erot näkyvät esimerkiksi ahdistuneisuuden kokemuksissa: lukion 1. ja 2. vuoden ulkomaalaistaustaisista pojista 18 prosenttia koki vähintään kohtalaista ahdistuneisuutta, kun suomalaistaustaisilla pojilla osuus oli seitsemän prosenttia.
Kouluterveyskyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on myös voimavaroja, kuten harvinaisempi alkoholinkäyttö ja myönteisempi suhtautuminen koulunkäyntiin.
Esimerkiksi 80 prosenttia ulkomailla syntyneistä 4.–5.-luokkalaisista kertoi pitävänsä koulunkäynnistä, kun suomalaistaustaisilla lapsilla osuus oli 69 prosenttia.
Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi.