Presidentti Donald Trumpin kauppasota on aiheuttanut jo kuukausien ajan epävakautta kansainvälisessä kaupassa. Tilanne kärjistyi entisestään elokuun lopussa, kun Yhdysvaltojen liittovaltion muutoksenhakutuomioistuin julisti pääosan Trumpin määräämistä tuontitulleista laittomiksi.
Tuomio perustui siihen, että presidentti ylitti toimivaltansa nojautuessaan kansalliseen hätätilalakiin laajojen tullien perusteeksi. Kuitenkin tuomioistuimen mukaan valta tällaisissa toimissa kuuluu viime kädessä kongressille, ei presidentille.
Tullien yhtenä perusteluna Trumpin hallinto on käyttänyt kansainvälisen kaupan epätasapainoa, jonka se määritteli ”poikkeukselliseksi kansalliseksi uhaksi”. Oikeus kuitenkin katsoi, että presidentillä ei ole yksinvaltaa käyttää hätätilalakia taloudellisiin suojatulleihin, vaan tullipäätökset ovat lähtökohtaisesti kongressin vastuulla.
Päätös koskee erityisesti keväällä 2025 asetettuja niin sanottuja ”Liberation Day” -tulleja, jotka toivat 10–50 prosentin perus- ja vastatulleja lähes kaikkiin tuontimaihin. Niihin kuuluivat esimerkiksi Kiina, Kanada ja Meksiko. Tullien piirissä arvioitiin olleen jopa 69 prosenttia Yhdysvaltain tuonnista.
Presidentti Trump on arvostellut ratkaisua ja varoittanut, että tullien kumoaminen uhkaa Yhdysvaltain teollisuutta ja työpaikkoja sekä ”tuhoaisi maan talouden”.
Vaikka oikeuden päätös on selkeä, tullit jäävät toistaiseksi voimaan vähintään 14. lokakuuta asti. Trumpin hallinnolla on mahdollisuus hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, kuten oikeusministeriö jo ilmoitti tekevänsä. Ratkaisun ajoitus ja lopullinen tulos ovat yrityksille täysi arvoitus.
Jos muutoksenhakutuomioistuimen päätös jää voimaan, liittovaltion hallituksen olisi palautettava kaikki keräämänsä hätätilatullit, joita on tähän mennessä kertynyt noin 100 miljardia dollaria.
Trump on määrännyt kuitenkin myös muita tulleja, joihin muutoksenhakutuomioistuimen päätös ei vaikuta. Yleisesti ottaen nämä ovat tiettyihin tuotteisiin, kuten teräkseen, alumiiniin, autoihin ja autonosin, kohdistettuja tuontitulleja.
Näiden tullien perusteluna Trump on käyttänyt muita lakeja ja tyypillisesti vedonnut kansallisen turvallisuuden uhkiin tai kauppakumppaneiden epäreiluihin käytäntöihin. Näiden tullien katsotaan olevan oikeudellisesti huomattavasti vahvemmalla pohjalla kuin hätätilatullien.
Tullipolitiikka yllä pitää epävarmuutta
Yritysten näkökulmasta tilanne on kaoottinen.
Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, jos korkein oikeus ottaa asian käsittelyyn ja joko vahvistaa tai kumoaa päätöksen – palautetaanko tullimaksuja, joudutaanko niitä maksamaan takautuvasti, vai jäävätkö osin voimaan.
Monet yritykset varautuvat tuonnissa jatkuvasti muuttuviin sääntöihin ja ovat laskeneet liiketoimintansa riskejä jo kauppasodan alkuvaiheessa. Useat tuotantoketjuissaan Aasiaan nojaavat teollisuudenalat, kuten vaate- ja elektroniikkavalmistajat, ovat joutuneet lykkäämään investointejaan tai jopa vetäytyneet Yhdysvaltojen markkinoilta muuttuvan sääntelyn takia.
Tilannetta pahentaa se, että kansainväliset kauppaneuvottelut ovat joutuneet pysähdyksiin ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on horjunut.
Kaupan asiantuntijat arvioivat, että muuttuvat tullit aiheuttavat Yhdysvaltain kotitalouksille tuhansien dollarien lisäkuluja vuodessa ja heikentävät kansainvälisiä toimitusketjuja pysyvästi. Makrotalouden näkökulmasta tullit ovat tämän vuoden aikana nostaneet inflaatiopaineita, heikentäneet ostovoimaa, lisänneet taantumariskiä ja vaikeuttaneet Fedin rahapolitiikkaa entisestään.
Jatkuva oikeusprosessi voi pitää markkinat epätietoisina vielä pitkälle vuoteen 2026.
Oikeusdraama ei muuta talouden isoa kuvaa
Oikeushaasteista huolimatta Yhdysvaltain yritysten tuloskunto on osoittanut sitkeytensä. Finanssitalo deVere Groupin toimitusjohtaja Nigel Green muistuttaa, että Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi raportoi vuoden toisella neljänneksellä yli yhdeksän prosentin tuloskasvun, ja yli kolme neljästä yhtiöstä löi analyytikkojen ennusteet.
Greenen mukaan USA:n makrotalous tukee kokonaiskuvaa, Green muistuttaa.
”USA:n bruttokansantuote kasvoi toisella kvartaalilla 2,8 prosenttia vuositasolla, työttömyys on yhä alle neljässä prosentissa ja inflaatio on jäähtynyt reiluun kahteen prosenttiin, mikä kasvattaa kuluttajien reaaliostovoimaa.
Greenen mukaan Yhdysvaltojen liike-elämä osoittaa yhä voivansa kasvattaa tuloksiaan ja pitää kannattavuutensa yllä, vaikka toimintaympäristön politiikka on epävarmaa.
Markkinoilla on historiallisesti suhtauduttu poliittisiin myrskyihin maltillisesti, jos tulos- ja talousfundamentit pysyvät kunnossa. Vastaavat aiemmat tulliriidat, esimerkiksi teräksen ja alumiinin osalta, ovat aiheuttaneet vain tilapäisiä hermostumisia eivätkä ole kääntäneet pitkän aikavälin kurssia.
Sijoittajille tärkein viesti on, että pitkällä aikavälillä markkinat seuraavat tuloskuntoa ja talousmomentumia.
“Poliittisiin otsikoihin reagoiminen voi johtaa väärään suuntaan – yritykset tekevät edelleen voittoa, talous kasvaa ja yhtiöiden tuloksentekokyky ylläpitää arvostuksia”, Green summaa.
Lue myös tämä: Analyytikot: Näin uudet tuontitullit vaikuttavat kotimaisiin pörssiyhtiöihin