Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) pohtii, mihin puolustusliitto Naton ”ansalanka” kannattaisi seuraavaksi virittää.
– Tämä on kysymys, mikä on viime vuosina ollut ihmisten huulilla varsinkin Virossa, Latviassa ja Liettuassa, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Aivan viime päivinä keskustelu ja myös uutisointi aiheen ympärillä on vilkastanut. Baltian maiden uutisissa on kysytty muun muassa, että ”iskeekö Venäjä seuraavaksi Viroon?”
– On myös uutisoitu siitä, että Virossa nuoret hankkivat vähemmän lapsia ja jopa muuttavat ulkomaille. Myös länsimaisten yritysten toimista on uutisoitu. Monet länsimaiset yritykset ovat myyneen omistuksiaan Virossa ja myös ulkomaiset sijoittajat ovat vähentäneet panostuksia etelänaapuriimme tai jopa myyneen niitä pois, Heinonen kirjoittaa.
Kansanedustaja huomauttaa, että uutisten sisällöt ja tulokulmat ovat hyvin erilaisia kuin meillä Suomessa.
– Meidän kohdallamme aina 1940-luvulta asti periytyvä tahto panostaa uskottavaan maanpuolustukseen – myös kylmän sodan jälkeen – on ylläpitänyt uskoa siitä, että tilanteemme on hyvä. Virossa esimerkiksi tilanne on täysin toisenlainen ja maa on aika lailla luottanut Yhdysvaltoihin ja sen virittämään välillä aika hentoiseenkin ansalankaan, Heinonen huomauttaa.
Timo Heinonen painottaa, että Euroopan puolustaminen ei jää ainakaan nyt kiinni rahasta tai panostuksista.
– Jos se jostain jää kiinni, niin yhteistyön puutteesta tai sen heikkoudesta. Kysymys hieman yksinkertaistaen on siitä, että rakentaako nyt jokainen Euroopan maa – Nato-maatkin – liialti vain jokainen itse omaansa unohtaen esimerkiksi yhteisen ilmapuolustuksen järkevyyden ja tärkeyden ja niin edelleen, Heinonen painottaa.
Hänen mukaansa kysymys kuuluukin, että olisiko Euroopan nyt yhdessä viritettävä riittävän vahva ja uskottava ansalanka Pohjois-Norjasta Kirkkoniemestä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan kautta aina Itä-Puolan Lubliniin.