Verenkierrossa olevat valkosolut, joita kutsutaan neutrofiileiksi, ovat osa kehon immuunijärjestelmän etulinjaa.
Niiden määrä kasvaa nopeasti infektion ja tulehduksen aikana ja neutrofiilien ja muiden immuunisolujen välinen suhde veressä muuttuu.
Tätä suhdetta, jota kutsutaan neutrofiili-imusolusuhteeksi (NLR), voidaan helposti mitata verenkuvatutkimuksessa, jota lääkärit käyttävät infektioiden ja muiden immuunijärjestelmän häiriöiden diagnosointiin.
Nyt uusi yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että verestä mitattava korkea suhde voi paljastaa potilaita, joilla on riski sairastua Alzheimerin tautiin ja siihen liittyviin dementioihin jo ennen kuin heillä ilmenee mitään kognitiivisen heikkenemisen merkkejä.
Tutkijat analysoivat NLR-tietoja lähes 370 000 potilaan terveysdatasta kahdesta erillisestä yhdysvaltalaisesta potilastietojärjestelmästä.
Tutkimus on julkaistu Alzheimer’s & Dementia -tiedejulkaisussa.
Tutkijat valitsivat kunkin potilaan kohdalla varhaisimman saatavilla olevan NLR-mittauksen, joka täytti tutkimuksen kriteerit: sen tuli sijoittua tutkimusajanjaksolle, ja potilaan tuli olla vähintään 55-vuotias. Mittauksen tuli myös olla tehty ennen kuin potilas oli saanut muistisairausdiagnoosin.
Tämän jälkeen tutkijat seurasivat sitä, saiko henkilö dementiadiagnoosin myöhemmin tutkimusjakson aikana.
He havaitsivat, että kummassakin datakokonaisuudessa oli nähtävissä merkittävä yhteys kohonneen NLR-arvon ja Alzheimerin taudin ja dementian riskissä pitkällä sekä lyhyellä aikavälillä.
Naisten sairastumisriski oli suurempi molemmissa tarkastelluissa datakokonaisuuksissa.
Tulokset ovat merkittäviä kahdesta syystä.
”Pelkästään koholla oleva NLR-suhde ei todennäköisesti yksin riitä osoittamaan dementiariskiä, mutta yhdistettynä muihin riskitekijöihin se voisi auttaa tunnistamaan ihmiset, joiden tulisi käydä muistisairaustutkimuksissa ja aloittaa hoito ennen kognitiivisten oireiden ilmaantumista”, kertoo tutkimusta johtanut New Yorkin yliopiston apulaisprofessori Jaime Ramos-Cejudo tiedotteessa.
Toiseksi syyksi Ramos-Cejudo kertoo sen, että nyt saadut tulokset vahvistavat kasvavaa näyttöä siitä, että neutrofiili-valkosolut saattavat osallistua aktiivisesti dementian etenemiseen.
Vaikka neutrofiilit ovat tärkeitä esimerkiksi haavojen paranemiselle, ne voivat aiheuttaa sellaisia kudosvaurioita verisuonitasolla, joita on havaittu Alzheimerin taudissa ja dementiassa.
Neutrofiilien aiheuttamaa tulehdusta on löydetty Alzheimer-potilaille tehdyissä aivotutkimuksissa ja hiiritutkimukset ovat osoittaneet, että neutrofiilit nopeuttavat Alzheimerin taudin etenemistä.
On myös mahdollista, että ikääntyminen muuttaa elimistön luonnollista neutrofiilien kierrätystä, mikä johtaa kudosvaurioihin normaalin neutrofiilipoistumisen häiriintyessä.
Selkeää yhteyttä Alzheimerin taudin, dementian ja neutrofiilien välillä ei kuitenkaan ole vielä osoitettu.
Tämä johtuu suurelta osin siitä, että neutrofiilit uusiutuvat jatkuvasti ja elävät vain muutaman päivän, joten niitä on tutkittava vain tuoreista verinäytteistä.
Ramos-Cejudon johtaman tutkijaryhmän on määrä selvittää laboratoriossa, vaikuttavatko neutrofiilit kognitiiviseen heikkenemiseen Alzheimer- ja dementiapotilailla.
Selvitystä tehdään yhdistämällä neutrofiilien aktiivisuuden mittauksia useisiin aivokuvantamismenetelmiin sekä potilaskohtaisiin kognitiivisiin testeihin.
”Nämä ja tulevat tutkimukset tulevat osoittamaan sen, toimivatko neutrofiilit vain Alzheimerin taudin merkkiaineena vai aiheuttavatko ne myös aktiivisesti dementian etenemistä, jolloin niistä voisi tulla merkittävä hoidon kohde”, Ramos-Cejudo arvioi tiedotteessa.