Markkinoilla on nyt selvä odotus siitä, mitä EKP:n korkokokouksessa ja Iranin kriisin suhteen tulee tapahtumaan.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde haluaa lisää tietoa koronnoston taustalle. EPA/FILIP SINGER
Euroopan keskuspankki pitää todennäköisesti ohjauskorkonsa ennallaan ensi viikon korkokokouksessaan ja lähitulevaisuudessa, arvioi investointipankki JP Morganin Euroopan markkinastrategi Hugh Gimber toimittajille Lontoossa.
– Mielestäni heillä ei ole tarvetta koronnostoille tällä hetkellä, Gimber sanoo.
Gimber huomauttaa EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden antaneen ymmärtää, että EKP odottaa tietoa tietyistä kysymyksistä, joiden perusteella korkopäätös tehdään. Gimberin arvio on, että EKP:lla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi koronnostoja perustelevaa tietoa.
– Kuluttajat osoittavat jo merkkejä kulutuksen vähentämisestä, koska he tietävät, että heidän energialaskunsa nousevat ja että heidän bensalaskunsa nousevat, Gimber huomauttaa.
EKP:n seuratuin ohjauskorko talletuskorko on tällä hetkellä tasan 2 prosenttia.
EKP:n neuvostosta paljastuksia
Gimberin arvion puolesta puhuvat myös monien keskuspankkiirien lausunnot, joiden mukaan koronnostojen kanssa pitäisi odotella. Tilanne Lähi-idässä on epävarma, ja pitkittyessään sota nostaisi inflaatiopaineita entisestään.
Koronnostojen mahdollisuus elää kuitenkin taustalla, joskin Gimberin mukaan epätodennäköisenä.
– On mahdollista, että he nostavat korkoja tänä vuonna, jos kasvu pysyy yllä ja jos tämä inflaatio alkaa näyttää hieman sitkeämmältä.
Nordean tuoreimman ennusteen mukaan useat EKP:n neuvoston jäsenet ovat pitäneet puheissaan huhtikuun koronnostoa ennenaikaisena ja ovat painottaneet tarvetta saada lisää tietoa inflaation ja energiahintojen vaikutuksista euroalueen talouskasvuun.
– Markkinoilla huhtikuun koronnoston todennäköisyys arvioidaan melko pieneksi, kun taas kesäkuun kokoukseen mennessä noston todennäköisyys on noin kaksi kolmasosaa, Nordea arvioi.
Euroopan markkinastrategi Hugh Gimber kertoi JP Morganin toimistolla, miksi markkinat analysoivat Iranin kriisin kehitystä suotuisan skenaarion kautta. Joakim Kullas
Gimber katsoo kuitenkin, että EKP aikoo odottaa.
– Näkisin vahvat perusteet sille, että EKP pysyisi odottavalla kannalla, ottaen huomioon inflaation terveen lähtökohdan, ottaen huomioon, että he olivat jo saaneet korot takaisin paremmalle tasolle, ja ottaen huomioon, että odotan eurooppalaisten kuluttajien joutuvan suuremman paineen alle vuoden edetessä.
Raju skenaario
Samalla Gimber esittää skenaarion, jossa Lähi-idän sota jatkaisi riehumistaan ja raakaöljyn hinta kohoaisi 150 dollariin barrelilta.
– Siitä syntyy lisää inflaatiopainetta, mutta vieläkin suurempi kasvushokki.
Gimber huomauttaa, että inflaatioshokin ja kasvushokin tapahtuessa samanaikaisesti keskuspankin on valittava, kummasta välittää enemmän. Inflaation noustessa korkoja yleensä nostetaan, kun taas heikon talouskasvun aikaan niitä on tapana laskea.
– Keskuspankin sävy tänään on: Kyllä, mietimme inflaatiota, mutta meidän on myös mietittävä kasvua, Gimber kuvailee.
– Mielestäni mitä enemmän EKP nostaa korkoja lyhyellä aikavälillä, sitä nopeammin heidän olisi peruttava tuo päätös joko tämän vuoden jälkipuoliskolla tai vuonna 2027, kun siirrymme alkuperäisestä inflaatiosokista enemmän kasvushokin puolelle.
Iranin kriisiin käänne?
Gimberin mukaan markkinoilla odotetaan Iranin kriisin lientymistä. Sen puolesta puhuvat geopoliittiset perusteet ja liittolaissuhteet.
Samalla Gimber muistuttaa, että öljymarkkinoiden kannalta Hormuzinsalmen sulussa ja Iranin sodassa ei ole kyse öljyn tuotantokapasiteetin kriisistä, vaan puhtaasti logistisesta ongelmasta. Noin 20 prosenttia kaikesta maailman öljystä on tullut Hormuzinsalmen kautta erityisesti Aasian markkinoille.
Hormuzinsalmen sulku on iskenyt rajusti maailmantalouteen. Kuvassa iranilainen rahtilaiva Arabianmerellä. Us Navy/Planet Pix via ZUMA Press Wire
Gimber korostaa myös Kiinan roolia tilanteessa. Kiina on ylivoimaisesti suurin iranilaisen öljyn ostaja ja noin 40 prosenttia Hormuzinsalmen läpi kulkevasta öljystä menee Kiinaan. Iranin päätös sulkea Hormuzinsalmi iskee siis Kiinaan kovaa.
– Jos Iran jatkaisi loputtomiin tällä strategialla, voisi odottaa, että he kiristävät jännitteitä yhden heidän keskeisimmän liittolaisensa kanssa, Gimber kuvailee salmen sulkua.
Trump ahdingossa
Gimber muistuttaa, että presidentti Donald Trumpin kannatusluvut inflaatioon ja hintoihin liittyvissä teemoissa ovat laskeneet, kun Iranin kriisi on alkanut näkyä Yhdysvaltain bensapumpuilla. Välivaalit lähestyvät, ja polttoaineen hinta sekä elinkustannukset puristavat yhdysvaltalaisia kuluttajia.
– Kysymys ei ole siitä, haluaako Yhdysvallat purkaa jännitteitä, vaan siitä, kuinka nopeasti he pystyvät purkamaan jännitteitä, Gimber summaa.