- Iranin sota on hiljentänyt Dubain maailmankuulun kultabasaarin, koska turistit ovat kaikonneet.
- Tällä on suuri merkitys, sillä Dubai on Sveitsin jälkeen maailman toiseksi suurin kultakaupan keskus.
- Arviolta viidennes kaikesta maailman kullasta kulkee jossain vaiheessa Dubain kautta.
- Samalla Arabiemiraatit on suurin laittomasti Afrikasta tuodun kullan kohdemaa.
DUBAI Katetussa kultabasaarissa shoppailee harvakseltaan naisia nilkkoihin asti ulottuvissa abaya-asuissaan. Ikkunaostoksilla kiertää myös eteläaasialaisia siirtotyöläisiä.
Optimistisimmat kauppiaat maanittelevat ohikulkijoita – jos saisivat jonkun edes katsomaan kultakoruja tai kultaharkkoja.
Muuten kultakauppojen myyjät norkoilevat toimettomina myymälöissään ja plaraavat kännyköitään.
Deiran kaupunginosan kultabasaaria Dubaissa mainostetaan maailman suurimmaksi kultamarkkinaksi. Helmikuun jälkeen siellä on kuitenkin ollut hiljaista, sillä yleensä lähes 90 prosenttia asiakkaista on turisteja, ja nyt Iranin sota on karkottanut matkailijat Dubaista.
Monessa putiikissa näytteillä olevat kultaharkot ovat painoltaan vain 5–20 grammaa, koska sellaisen ostaakseen ei tarvitse olla miljonääri.
Avaa kuvien katselu
Kultabasaari on kapeiden kujien varrelle levittäytynyt markkinapaikka, jollainen tunnetaan arabimaailmassa sanalla souk. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
Pääkujan varrella pakistanilainen kauppias näppäilee pöytälaskimeensa kullan senhetkisen maailmanmarkkinahinnan: 5 635 Arabiemiraattien dirhamia eli noin 1 333 euroa kymmeneltä grammalta.
Myyjän marginaali siihen päälle ja kymmenen gramman kultaharkosta syntyisi kaupat 1 395 eurolla, tinkimällä hiukan edullisemmin. Myyjän ja kullan jalostajan siivu jää noin neljään prosenttiin hinnasta, mikä on miniharkosta suhteellisen vähän.
Kullan ostajat hyötyvät siitä, että kilpailua on paljon. Kultabasaarissa kerrotaan olevan yli 300 liikettä.
Markkinapaikkana Dubailla on muitakin etuja, kuten alhainen verotus. Arvonlisävero on vain viisi prosenttia ja turistit voivat lähtiessään hakea sen palautusta.
Arvokasta on myös maine. Kullan pitää olla varmasti aitoa ja täyttä tavaraa. Viranomaiset valvovat Deiran basaarin kultakauppaa tarkasti, ja siksi sijoituskullan puhtauteen voi yleensä luottaa.
Avaa kuvien katselu
Eräs myyjä kertoo minikultaharkkojen menekiksi normaalisti 15 harkkoa päivässä, mutta turistikadon takia niitä ei nykyisin myydä useimpina päivinä yhtään. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
Dubai on kultakaupan kilpailukykyinen keskus
Dubai on Sveitsin jälkeen maailman toiseksi suurin kultakaupan solmukohta. Arviolta viidennes kullasta kulkee jossakin vaiheessa Dubain kautta.
Siksi kullantuottajien etujärjestö World Gold Council on perustanut yhden toimipisteistään juuri Dubaihin.
Järjestön Lähi-idän aluejohtaja Andrew Naylor kertoo videolla, kuinka tärkeä Dubai on maailman kultakaupassa.
Normaalitilanteessa Dubai on yksi niistä keskuksista, jonne tuodaan paljon raakakultaa jalostettavaksi harkoiksi tai koruteollisuuden raaka-aineeksi. Kultaa ja kultatuotteita viedään Dubaista erityisesti Intiaan.
Lentoliikenteen vähentyminen on haitannut Dubaissa kullan kuljetuksia, mutta Naylorin mukaan ongelma on poistumassa nopeasti.
– Pidempään sen sijaan vaikuttaa turistivirtojen tyrehtyminen. Sitä kautta täällä myydään 50–60 tonnia kultaa vuodessa, Naylor sanoo.
Avaa kuvien katselu
Dubai on pönkittänyt asemaansa hyödykekaupassa muun muassa hyvillä liikenneyhteyksillä ja alhaisella verotuksella. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
Arabiemiraatteihin päätyy paljon laittomasti kaupattua kultaa
Andrew Naylorin mukaan World Gold Council yrittää valvoa sitä, että maailmankaupassa kiertävä kulta on tuotettu laillisesti ja eettisesti.
Kullan hämärä alkuperä on maailmankaupassa valtava ongelma, kuten muun muassa Financial Times on raportoinut.
Tutkimuksen mukaan eniten tätä luvattomasti kaupattua kultaa tuotiin juuri Arabiemiraatteihin.
Avaa kuvien katselu
Kullantuottajien etujärjestöllä World Gold Councililla on toimipisteet kultakaupan tärkeimmissä keskuksissa. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
Kullan hinta liikkuu omaan tahtiinsa
Kullalla on monta hyvin erilaista käyttöä. Kultakoruihin on koristauduttu ympäri maailmaa jo tuhansien vuosien ajan.
Kultaa käytetään myös elektroniikkateollisuudessa. Lisäksi keskuspankit ja sijoittajat haalivat sitä turvaksi inflaatiota vastaan.
Kolme viime vuotta kullan hinta on noussut roimasti, mikä johtuu lähinnä sijoituskysynnän kasvusta. Samalla hinnannousu on kääntänyt kultakorujen kysynnän laskuun, mikä näkyy myös Dubain kultabasaarissa.
– Kaikilla näillä kysyntävirroilla on erilaiset suhdanteet. Siksi kulta käyttäytyy eri tavalla kuin muut sijoituskohteet ja kulta on tehokas varallisuuden hajauttamisen keino, Naylor sanoo.
Avaa kuvien katselu
Andrew Naylorin mukaan arabimaailmassa on perinteisesti arvostettu kultaa sijoituskohteena. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
Aluksi sota laski kullan arvoa
Sodat ja muut kriisit ruokkivat usein kullan hinnannousua, mutta tällä kertaa kullan hinta laski Iranin sodan ensimmäisen kuukauden aikana.
Naylorin mielestä se ei ole yllätys, koska samoin kävi vuoden 2008 finanssikriisin alussa.
– Kullan arvo laski, koska se oli ainoa likvidi omaisuuserä saatavilla ja sitä myytiin vakuusvaateiden täyttämiseksi, Naylor kertoo.
– Kriisin jatkuessa kullan hinta kääntyi nousuun, ja uskon, että samoin tapahtuu tälläkin kertaa.
Avaa kuvien katselu
Kultakorujen kallistumisen takia kultabasaarin kaupat myyvät yhä enemmän myös timantteja, jotka ovat viime vuosina halventuneet. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
Nousun voisi kuvitella lisäävän kaivostoimintaa, koska yhä heikommat kultaesiintymät muuttuvat kannattaviksi. Naylorin mukaan kullan tarjonta voi kuitenkin kasvaa vain hitaasti.
– Tuottavan kaivoksen avaaminen vaatii pitkäaikaisia sijoituksia, Naylor muistuttaa.
Naylorin mukaan voi käytännössä kestää yli kymmenen vuotta ennen kuin iso kaivoshanke alkaa tuottaa kultaa, joten kullan nopea hinnannousu ei välittömästi nosta tuotantoa suurissa kaivoksissa.
Naylorin mukaan pienimuotoinen kaivostoiminta, joka sisältää myös käsinkaivuun, mukautuu nopeammin kullan maailmanmarkkinahinnan muutoksiin.
Se kattaa Naylorin mukaan noin viidenneksen koko maailman kullantuotannosta. Siihen liittyy kuitenkin vakavia ympäristöongelmia, koska useimmiten kulta erotetaan muusta malmista ympäristölle vaarallisella elohopealla.