Kasvava tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykyihminen syntyi Afrikan eri osissa eläneiden populaatioiden välisen vuorovaikutuksen kautta, eikä yhdestä ainoasta syntypaikasta.
Tähän asti useimmat selitykset siitä, miten nämä erilliset populaatiot jakautuivat Afrikan mantereelle, ovat kuitenkin keskittyneet pelkästään ilmasto-olosuhteisiin.
Uusi tutkimus osoittaa, että myös sairaudet, erityisesti malaria, olivat ratkaisevassa roolissa.
Science Advances -tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt, vaikuttiko Plasmodium falciparum -loiseläimen aiheuttama ja hyttysten levittämä malaria-kuumetauti nykyihmisen elinympäristövalintoihin 74 000–5 000 vuotta sitten, eli kriittisellä ajanjaksolla ennen kuin ihmiset levisivät laajasti Afrikan ulkopuolelle ja ennen kuin maatalous muutti malarian leviämistä merkittävästi.
Tutkimus osoittaa, että malaria, yksi ihmiskunnan vanhimmista ja sitkeimmistä taudinaiheuttajista, vaikutti elinympäristövalintoihin ajamalla ihmisryhmiä pois korkean malariariskin ympäristöistä ja erottamalla populaatioita toisistaan.
Kymmenien tuhansien vuosien aikana tämä pirstoutuminen muokkasi sitä, miten nykyihmispopulaatiot kohtasivat toisiaan, sekoittuivat ja vaihtoivat geenejä, ja auttoi luomaan myös nykyisin havaittavan ihmispopulaatioiden rakenteen.
Tulokset antavat ymmärtää, että tartuntataudit eivät olleet pelkästään varhaisten nykyihmisten kohtaama haaste, vaan keskeinen tekijä lajin koko historiassa.
Uudessa tutkimuksessa monikansallinen tutkijaryhmä yhdisteli malariaa levittävien hyttyslajien levinneisyysmalleja Afrikan muinaisia ilmasto-olosuhteita tarkasteleviin malleihin ja malaria-aineistoihin.
Tällä tavalla tutkijat kykenivät arvioimaan malarian muinaista leviämisriskiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Tutkijat vertasivat näitä arvioita rekonstruktioihin ihmisen ekolokerosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa samalla ajanjaksolla.
Tulokset paljastivat, että nykyihmiset välttelivät voimakkaasti sellaisia alueita, jossa malarian leviämisriski oli korkea.
Populaatiot eivät myöskään säilyneet näillä alueilla.
”Näiden valintojen vaikutukset muokkasivat ihmispopulaatioiden rakennetta viimeisten 74 000 vuoden ajan ja todennäköisesti jo paljon aiemminkin. Pirstomalla nykyihmisyhteisöjä koko alueella malaria vaikutti siihen populaatiorakenteeseen, jonka näemme nykyään. Ilmasto ja fyysiset esteet eivät olleet ainoita tekijöitä, jotka määrittivät, missä ihmispopulaatiot saattoivat elää”, kuvailee tutkijaryhmän jäsen, Cambridgen yliopiston professori Andrea Manica tiedotteessa.