Postin kautta alkuvuonna kulkeneista verkkokauppapaketeista jo joka neljäs sisälsi käytettyä tavaraa. Silti edelleen joka neljäs suomalainen ei ole koskaan ostanut käytettyä, kertoo Postin teettämä tuore tutkimus.

– Vaikka olemme jo nähneet hurjaa kasvua secondhandin verkkokauppaistumisessa ja pakettien määrässä, olemme Suomessa vasta heräämässä ilmiöön. Globaalisti markkinan odotetaan kasvavan jopa viisi kertaa perinteistä retailia nopeammin. Kansainvälisesti viimeisen vuoden aikana jopa 35 prosenttia kuluttajista osti ensi kertaa käytettyä, mikä kertoo kasvun jopa kiihtyvän lähitulevaisuudessa, kertoo kuluttajalähettämisestä vastaava myyntijohtaja Elina Rosendlund Postilta tiedotteessa.

Tutkimuksesta nousi esiin kiinnostavia huomiota ostajien ja myyjien sukupuolen, iän, ostopäätösten, aktiivisuuden ja motivaation suhteen.

Suomalaiset naiset ovat selkeästi aktiivisempia käytetyn tavaran markkinoilla kuin miehet. Naisista vain 19 prosenttia kertoo, ettei ole ostanut käytettyä. Miehistä samaa sanoo jopa joka kolmas (33 prosenttia).

Miehistä lähes puolet (46 prosenttia) ja naisista noin kolmas (35 prosenttia) ei myöskään ole myynyt kaapeissa lojuvia tavaroita. Alle 24-vuotiaat ovat ahkerampia käytetyn ostajia ja myyjiä. Heistä vain 11 prosenttia ei ole ikinä ostanut käytettyä ja jopa 62 prosenttia on laittanut tavaroitaan kiertoon.

Käytetyn ostamisen esteeksi monella nousee epäilyt tuotteiden kunnosta ja laadusta (41 prosenttia) sekä ostamisen luotettavuudesta (33 prosenttia). Noin viides vastaajista (22 prosenttia) kokee ostamisen myös työlääksi ja aikaa vieväksi.

Erityisesti nuorimpia vastaajia mietitytti laatu, sillä niistä 18–24-vuotiaista, jotka eivät ole ostaneet käytettyä jokainen vastasi syyn tähän olevan huoli tuotteiden laadusta. Heitä myös huoletti palautusoikeuden puute (71 prosenttia). 25–34-vuotiaat puolestaan kokivat käytetyn hankkimisen liian vaivalloiseksi (42 prosenttia). Verrattuna muihin ikäryhmiin, 55–64-vuotialla korostui tyytymättömyys ostokokemukseen (23 prosenttia).

Vaikka käytetyn tavaran ostamiseen liittyy epäilyksiä laadusta ja vaivalloisuudesta, sen sosiaalinen hyväksyttävyys on korkea. Yksikään vastaaja ei kokenut, että ostamisen esteenä olisi häpeä tai pelko muiden mielipiteistä.

Ne suomalaiset, jotka eivät ole myyneet tavaroitaan eteenpäin, kertovat tämän johtuvan myymisen vaivalloisuudesta (41 prosenttia) tai siitä, että lahjoittavat tarpeettomaksi jääneitä tavaroita mieluummin hyväntekeväisyyteen (30 prosenttia). Erityisesti naiset (44 prosenttia) ja yli 65-vuotiaat (39 prosenttia) antavat tavaransa vastikkeetta eteenpäin. Samalla jopa 30 prosenttia miehistä kokee, ettei heillä ole mitään myytävää.

Käytetyn tavaran markkina ei toistaiseksi houkuttele niitä, jotka eivät ole koskaan ostaneet käytettyjä tuotteita. Peräti 80 prosenttia heistä arvioi, ettei aio ostaa käytettyä myöskään seuraavan vuoden aikana. Poikkeuksena tästä olivat 18–24-vuotiaat, joista jopa 45 prosenttia aikoo todennäköisesti hankkia käytettyä tulevien kuukausien aikana.

Ensi kertaa käytetyn ostoa harkitsevia markkinoille houkuttelisi edullisempi hinta (66 prosenttia), vastuullisuus (23 prosenttia) sekä sellaiset tuotteet, joita ei löydy uusina (15 prosenttia). Eniten kiinnostaisivat vaatteet (41 prosenttia), elektroniikka (40 prosenttia) ja huonekalut (35 prosenttia).

Yli puolet suuntaisi perinteiselle kirpputorille (54 prosenttia), 48 prosenttia hankkisi ostoksensa verkosta suoraan toiselta kuluttajalta niin, että sopisi itse hinnasta ja kuljetuksesta ja 41 prosenttia ostaisi verkkokauppamaisen alustan tai sovelluksen kautta.

Käytettyä jo ostavista jopa kolmas (34 prosenttia) ostaa tavaroita vähintään kuukausittain. Alle 34-vuotiaat pitävät tavarat aktiivisesti kierrossa: heistä lähes puolet (46 prosenttia) ostaa käytettyä kuukausittain, ja samassa tahdissa 38 prosenttia myös myy tavaroitaan eteenpäin.

Käytetyn tavaran ostamiseen vaikuttavat ennen kaikkea hinta ja vastuullisuus. Edullisuus (74 prosenttia) on tärkein syy, miksi suomalaiset valitsevat käytetyn, ja lähes puolet (49 prosenttia) mainitsee vastuullisuuden merkittäväksi motiiviksi. Tärkeitä syitä ostamiselle olivat myös mielihyvä hyvistä löydöistä (38 prosenttia) sekä persoonallisten löytöjen tekeminen (34 prosenttia). Joka neljäs (26 prosenttia) ostaa käytettyä, koska tuotteita ei enää valmisteta.

67 prosenttia kertoo myyneensä kaapeissa lojuvia tavaroitaan, koska heille on tärkeää, että tavaroiden käyttö jatkuu, vaikka itselle nämä olisivat jääneet tarpeettomiksi. Tavaroita halutaan myös pois nurkista lisätilan tarpeen vuoksi (44 prosenttia). Lisätuloja kaipaa 28 prosenttia vastanneista. Noin kolmas alle 34-vuotias ei myöskään tietäisi, minne muualle tavaransa kierrättäisi. 35–44-vuotiaat haluavat vastinetta omaisuudelleen, sillä heistä 32 prosenttia ei halua lahjoittaa tavaroitaan ilmaiseksi ja 26 prosenttia kokee tavaroidensa olevan liian arvokkaita lahjoitettaviksi.

Postin tutkimus toteutettiin osana Iro Researchin Tuhat suomalaista -tutkimusta, jonka tiedonkeruu tehtiin internetissä Iro Researchin valtakunnallisen kuluttajapaneeliin kautta kesäkuussa 2025. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä tuhat. Haastateltavat olivat täysi-ikäisiä.  Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Poimintoja videosisällöistämme