Pikaistuessa sihisty solvaus voi vahingoittaa syvästi.iStock
Kysyimme Annan lukijoilta, mikä on ollut pahin loukkaus, joka heille on päin kasvoja sanottu. Mieltä pitkään painaneita sanallisia sivalluksia oli karannut paitsi läheisten myös esimerkiksi työkavereiden suusta.
Sanoilla voi osua todella herkkään kohtaan ihmisen sisimmässä. Lukijoiden kertomuksissa toistuu sama kaava – yksi lause on jäänyt mieleen pitkäksi aikaa, joskus koko elämän ajaksi.
Millaisia ovat elämän pahimmiksi koetut loukkaukset? Annan lukijat kertoivat kokemuksistaan.
Lue myös: Haukkuminen on aina henkistä väkivaltaa – tunnista 8 tapaa sivaltaa, jotta tiedät, missä menee raja
”Sattuu sydämeen, kun ulkonäköä arvostellaan”
Monelle lukijalle kaikkein pysyvimmät sanoista johtuvat haavat liittyivät ulkonäköön. Ne sanat, jotka sanottiin ohimennen tai riidan keskellä, alkoivat elää omaa elämäänsä päässä.
”’Mene siitä huutamasta ison nenäsi kanssa’, ex-mieheni sanoi minulle, kun pyysin, että voisimme keskustella asioista avioliittomme parantamiseksi. Muistan tuon vieläkin, vaikka siitä on aikaa 20 vuotta. Nenäni on hieman iso, muttei mitenkään merkittävästi. Koin sanat hyvin henkilökohtaisesti loukkaavina. Ex ei pyytänyt koskaan anteeksi, sen sijaan erosimme vuoden päästä. En ole antanut vieläkään anteeksi, häpeän hieman vieläkin nenääni.” Kati
”Sä oot niin ruma ja lihava, että sulla ei voi olla koskaan poikaystävää. Näin kaverini sanoi minulle, kun huomautin, että hänen puheensa yhteisestä ystävästämme ovat törkeitä. Olin epävarma ja uskoin itsekin olevani ruma ja lihava, vaikka nyt jälkeenpäin aikuisena tiedän, että olin aivan tavallinen söpö tyttö, jolla oli ehkä vain vähän jäljellä lapsen pyöreyttä. Asiaa ei selvitetty mitenkään, mutta välimme viilenivät ja loukkaaja vaihtoi kaveripiiriä. Asia on jäänyt vahvana mieleeni, mutta se ei vaivaa enää aikuisena.” Tassuttaja
”Vaikka olin hoikka, niin kuulemma reiteni olivat liian paksut juoksemiseen. Näin sanoi silloinen poikaystäväni, kun en halunnut lähteä juoksulenkille hänen kanssaan. Vaikka aikaa tuosta on jo 30 vuotta, niin muistan sen edelleen, koska olin silloin niin epävarma kehostani. Entinen poikaystäväni pyysi myöhemmin anteeksi. Olen antanut anteeksi, mutta toisinaan sanat tulevat mieleeni, kun sovitan uusia vaatteita.” Minnie
”’Sinulla on sian silmät’, sanoi ex-mieheni isossa riidassa. Asia loukkasi, koska silmäni olivat jo pienentyneet iän myötä. Ex ei pyytänyt anteeksi, mutta kiersi asian, ettei tarkoittanut. Olen antanut anteeksi, vaikka muistan sanat ikuisesti.” -ulpu-
”Minua on haukuttu valkoiseksi valaaksi entisen puolisoni taholta uima-altaalla rantalomalla. Se sattuu sydämeen, kun ulkonäköä arvostellaan. Sellainen vaikuttaa itsetuntoon ja omakuvaan.” peekoo98
”Työkaverini halusi näyttää ylivaltaansa”
Työelämässä loukkaukset liittyivät yllättävän usein työn arvostelun sijaan henkilökohtaisiin asioihin, joilla ei ole työn kanssa mitään tekemistä.
”’Onko sinulla lainkaan aivotoimintaa?’ kysyi työntekijäni, kun olin lähiesimiehenä. Emme varsinaisesti riidelleet. Tämä tilanne syntyi hänen arvostellessaan toimintatapojani. Häntä loukkasi, että kiitin toista tiimin jäsentä, joka oli saanut asiakkaalta positiivista palautetta. Tuollaista ei pitäisi sanoa kenelläkään. Lisäksi oli loukkaavaa, miten hän asetti itsensä kaikkien yläpuolelle. Olen tulkinnut jälkikäteen, että ehkä hän yritti provosoida minua oikeasti suuttumaan ja häntä häiritsi, että pysyin näennäisesti rauhallisena.” Pikkupomo
”Oli kerran riita työkaverin kanssa. Loukkaavinta oli se, kun hän sanoi, että muka haisen hielle. Nuo sanat loukkasivat, koska ne eivät olleet ollenkaan totta. Itse en koskaan sanoisi noin rumasti työkaverilleni. Henkilö ei myöskään pyytänyt anteeksi minulta jälkeenpäin. Se olisi ollut fiksua käytöstä. Olen antanut hänelle anteeksi loukkaavat sanat. Olen vain mielessäni miettinyt jälkeenpäin, miksi hän käyttäytyi silloin noin. Ehkä hän oli kateellinen.” Hellu
”Olet idiootti etkä ymmarrä asiasta mitään. Näin esihenkilö sanoi minulle, kun sotki itse asiat osaamattomana. Itse olin tuolloin alan asiantuntija. Melko pian hain ja sain paremman työpaikan. Esihenkilöni kieltäytyi puhumasta ja selvittämästä asiaa, syyhän oli minun. Mutta ei kannata murehtia menneitä. sainpahan uuden ja paremman työpaikan, jossa viihdyn hyvin.” kll
”Työkaverini sanoi, etten tule koskaan löytämään miestä itselleni enkä saamaan lapsia, koska kävelen ontuen. Työkaverini halusi näyttää ylivaltaansa nuorelle. Juri sillä hetkellä lähinnä huvitti, mutta myöhemmin olen monesti ajatellut sitä. Ei siitä koskaan puhuttu. Siitä on kauan aikaa enkä ole missään tekemisissä kyseisen henkilön kanssa ollut vuosiin.” Momi
Vaikka loukkauksen antaisi anteeksi, voi se silti jäädä mieleen pyörimään.
© iStock
”Kuinka äiti voi olla niin julma”
Moneen syvimpään loukkaukseen liittyi tavalla tai toisella oma äiti tai äitiys.
”’Sinä olit vahinko, sinua ei kukaan halunnut tänne!’ sanoi biologinen äitini, kun panin hanttiin hänen määräilevälle ja kontrolloivalle käytökselleen. Nykyisin nauran lähinnä asialle, mutta lapsena tuntui aika inhottavalta. Lapsi rakastaa omia vanhempiaan pyyteettömästi, vaikka vanhemmat eivät rakastaisikaan samoin tai ilmaise rakastamistaan käytöksellään. En ole antanut anteeksi äidille, eikä hän ole myöskään pyytänyt anteeksi käytöstään. Olen ottanut vuosien mittaan tietoisesti etäisyyttä ihmisistä, jotka edelleen yrittävät loukata minua sanoin tai teoin. Se antaa minulle mielenrauhaa.” V
”Äitini sanoi, että minun ei haluttu syntyvän, kun olin teini ja meillä oli riitaa. Olen siis vahinko, jonka vuoksi vanhempani joutuivat menemään naimisiin. Aika oli silloin sellainen. Olin aivan järkyttynyt, että kukaan äiti pystyy sanomaan noin lapselleen. Olen miettinyt varmaan satoja kertoja, kuinka äiti voi olla niin julma, että syyttää omasta virheestään omaa lastaan ja pystyy sen sanomaan päin naamaa. Joskus itken tuota vuosikymmeniä sitten tapahtunutta julmuutta vieläkin. Se on niin syvä loukkaus, etten tule sitä unohtamaan koskaan.” Kipukohta
”Nykyinen, kohta ex-puolisoni, ei ole paljoa lasten kanssa viihtynyt, vaikka nimenomaan hän lapsia enemmän halusi. Kun aikoinaan pyysin, että olisi kotona, jotta minäkin edes joskus pääsisin muuallekin kuin ruokakauppaan, vastasi hän, että hänen on pakko käydä harrastuksissa, jotta jaksaa. Ja häntä niin kovasti arveluttaa jättää lapsia kotiin kanssani, mutta hänen on pakko jaksaakseen niin tehdä. Vaikka kommentti oli täysin tuulesta temmattu, loukkasi se silti todella paljon. Kun keskustelin ystävieni kanssa asiasta, niin yhteinen mielipide oli, että jos joku pelkää jättää lapsia puolison kanssa, niin hän ei todellakaan jättäisi vaan tinkisi omista harrastuksistaan ja menoistaan. Mies ei koskaan ole jättänyt harrastuksiaan väliin vaikka mikä olisi, minä olen aina.” Maria
”Eksäni sanoi jossain riidassa, etten ole hyvä äiti. Mutta tiedän itse totuuden.” Päivi
”’Lapsia saavat ne, jotka niitä ansaitsevat’, sanoi ystäväni. Kyseessä ei ollut oikeastaan edes riitatilanne, mutta sananvaihto kuitenkin. Hän tiesi, että kärsin lapsettomuudesta ja sanoi silti tuon lauseen. En ole koskaan täysin pystynyt antamaan sitä anteeksi. Hän tiesi, että lapsen saaminen oli suurin haaveeni tuohon aikaan. Lause oli isku vyön alle ja muutenkin niin täyttä puppua, ettei mitään rajaa. Hän myös sanoo siinä suoraan, että minä en ansaitsisi siis saada lasta. Hän ei ole pyytänyt anteeksi, eikä asiaan ole sen koommin palattu. Monta asiaa voin antaa anteeksi, mutta tuota en koskaan.” Lapseton
Lue myös Kotiliesi.fi: Miksi äidin ja tyttären suhde on usein niin vaikea? Psykoterapeutti kehottaa olemaan jämäkkä
Myös moni muu asia on loukannut syvästi
Myös esimerkiksi persoonallisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät loukkaukset ovat jäänet lukijoiden mieliin kaikista ikävimpinä.
”Hyvä ystäväni sanoi, että olen pinnallinen ihminen. En ole. En anna loukkausta ikinä anteeksi. Joku roti pitää olla, varsinkin kun tuntee hyvin toisen.” Pm
”Älä sinä kouluja käymätön tule tänne neuvomaan! Huutaja oli vävypoikani. Olin heillä vierailulla ja kommentoinut heidän tekemisiään. Vaikka minulla ei olekaan korkeakouluopintoja, on silti elämänkokemusta. Ja olen pärjännyt hyvin näilläkin tiedoilla. Tästä on jo yli kaksikymmentä vuotta aikaa, mutta joskus se tulee vielä mieleeni. Tämä ei ole ainoa loukkaus häneltä. En ole antanut anteeksi, enkä annakaan. En silti anna näiden vaikuttaa elämääni.” Kylli
”Poikaystäväni moitti minua seksuaalisesti kylmäksi ja surkeaksi sängyssä. Hän halusi joka päivä, minulle riitti kerran tai pari viikossa. Minä en ole ikinä poikaystävien taitoja sängyssä moittinut, minusta asia on niin herkkä ja niin loukkaava, etten koskaan arvostelisi ketään taidoistaan. Korkeintaan esitän toiveita siitä, mitä haluan rakastellessa kokea. Poikaystävä ei pyytänyt anteeksi, mutta minä kyllä kerroin selkeästi, miten hänen puheensa loukkasivat minua. Erosimme pian sen jälkeen. Jos saa kuulla olevansa sängyssä kylmäkkö-Kyllikki, se kyllä vie halut kokonaan.” Ansku
”Anoppini sanoi minulle, että hän on miettinyt, ovatko hänen lapsenlapsensa ollenkaan mieheni eli hänen poikansa. Mieheni ja minun poika oli silloin noin 3 kuukauden ikäinen vauva. Anoppi siihen lisäsi vielä, että vauvassa ei ole yhtään hänen tai appiukkoni ulkonäköä, eikä kenenkään muunkaan heidän puolen sukulaisensa näköä! En voinut sanoa muuta kuin: ’Tee testit, jos niin epäilyttää.’ Tästä on aikaa jo parikymmentä vuotta. Välimme katkesivat silloin muutamaksi kuukaudeksi. Sen jälkeen ne paranivat, vaikka anteeksipyyntöä en kuullut ikinä. Mieheni ei ollut paikalla tilanteessa, en ole viitsinyt hänelle asiaa kertoa, koska siitä olisi voinut tulla silloin isompi välirikko. Anoppi on ihana ja upea ihminen, mutta kyllä se silloin suututti todella. Asia on nyt ollutta ja mennyttä. Ehkä rähinä oli anopin väsymystä ja hänen juomansa viinilasillisen (tai muutamankin lasillisen) syy.” Anni
Jutun lähteenä on käytetty Minunmedian kyselyä, johon vastasi 45 lukijaa.