Vaikka sinivalaan sydän on pianon kokoinen jättiläinen, suhteessa ruumiinpainoon kaikkein suurisydämisimmät lajit ovat usein pieniä, nopeita ja valtavasti energiaa kuluttavia eläimiä.

Sydän on yksi eläinkunnan tärkeimmistä elimistä. Se pitää veren liikkeessä, kuljettaa happea ja ravinteita soluille sekä auttaa poistamaan elimistöstä kuona-aineita. Eri lajien välillä erot ovat kuitenkin valtavia. Yhden eläimen sydän voi lyödä vain pari kertaa minuutissa, kun taas toisen sydän takoo yli tuhat kertaa samassa ajassa.

Koko ei myöskään kerro kaikkea, toteaa DiscoverWildlife-julkaisu. Jättiläismäisillä eläimillä on usein valtavat sydämet, mutta suhteessa ruumiin kokoon kaikkein suurimmat sydämet löytyvät usein huomattavasti pienemmiltä lajeilta.

Sinivalas on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa.
Sinivalas on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa.

© iStock

Sinivalaan sydän on noin 200-kiloinen

Sinivalas on tästä näyttävin esimerkki absoluuttisessa mittakaavassa. Maailman suurimmalla eläimellä on myös suurin koskaan mitattu sydän: noin 200-kiloinen elin, jonka koko vastaa suunnilleen pianoa.

Valtaisasta koostaan huolimatta sinivalaan sydän on kuitenkin melko pieni suhteessa sen koko ruumiiseen. Sukelluksen aikana sen syke voi hidastua vain kahteen lyöntiin minuutissa, jotta eläin säästää happea ja pystyy olemaan veden alla pidempään.

Afrikansavanninorsulla sykkii koripallon kokoinen sydän

Maalla suurimman sydämen titteli kuuluu afrikansavanninorsulle. Sen sydän on koripallon kokoinen ja painaa suunnilleen kuusivuotiaan lapsen verran. Suhteessa ruumiinpainoon norsun sydän ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen, vaan se asettuu suunnilleen samalle tasolle kuin ihmisellä.

Yllättävämpiä ovat ne eläimet, joiden sydän on selvästi odotettua suurempi. Esimerkiksi täplähyeenan ja harmaasuden sydän on noin kaksinkertainen siihen nähden, mitä niiden ruumiinkoon perusteella voisi olettaa. Selitys löytyy elämäntavasta: molemmat ovat kestäviä liikkujia ja saalistajia, joiden on pystyttävä juoksemaan pitkiä matkoja ja pitämään lihaksensa tehokkaasti hapetettuina.

Sama näkyy myös koirissa, jotka ovat susien jälkeläisiä. Monilla lemmikkikoirilla sydän on yhä suurempi kuin niiden koko antaisi odottaa, vaikka syy ei enää selity samalla tavalla liikunnalla kuin luonnossa elävillä susilla.

Harmaasuden sydän on noin kaksinkertaisen suuri siihen nähden, mitä sen ruumiinkoon perusteella voisi odottaa.
Harmaasuden sydän on noin kaksinkertaisen suuri siihen nähden, mitä sen ruumiinkoon perusteella voisi odottaa.

© iStock

Suurin sydän suhteessa ruumiinkokoon on kolibrilla

Lintujen joukossa suuret sydämet ovat vielä yleisempiä, sillä lentäminen kuluttaa valtavasti energiaa. Kolumbiassa ja Panamassa elävän kultakaulamanakkiinin koiraan sydän voi lyödä jopa 1 300 kertaa minuutissa, kun se esittää hurjia soidintanssejaan.

Vielä pidemmälle menee rubiinikurkkukolibri, jolla on eläinkunnan suurin sydän suhteessa ruumiinkokoon: peräti 2,5 prosenttia koko painosta. Pikkulinnun sydän joutuu tekemään valtavasti töitä, sillä sen siivet voivat lyödä jopa 200 kertaa sekunnissa.

Myös nisäkkäiden pienimmästä päästä löytyy todellisia ennätyksiä. Etruskipäästäinen, yksi maailman pienimmistä nisäkkäistä, kuluttaa energiaa niin nopeasti, että sen sydän voi lyödä jopa 1 500 kertaa minuutissa. Ilman tehokasta verenkiertoa eläin ei pystyisi ylläpitämään ruumiinlämpöään.

Kiiruna joutuu kestämään jopa –40 celsiusasteen pakkasia. Tällaisessa kylmyydessä lämpimänä pysyminen kuluttaa valtavasti energiaa, joten sydämen on tehtävä kovasti töitä pumpatakseen happea elimistöön.
Kiiruna joutuu kestämään jopa 40-asteen pakkasia. Tällaisessa kylmyydessä lämpimänä pysyminen kuluttaa valtavasti energiaa, joten sydämen on tehtävä kovasti töitä pumpatakseen happea elimistöön.

© iStock

Kylmyys ja korkea ilmanala näyttävät niin ikään suosivan suurta sydäntä

Arktisilla alueilla elävän kiirunan sydän muodostaa jopa kaksi prosenttia sen painosta, mikä auttaa lintua selviytymään sekä pakkasesta että ohuesta ilmasta. Etelä-Amerikassa elävällä etelänisolepakolla sydän on vielä suurempi suhteessa ruumiiseen. Syynä saattavat olla lentämisen raskaus ja suuret korvat, jotka lisäävät ilmanvastusta.

Eläinkunnan sydämet kertovat ennen kaikkea siitä, miten tarkasti evoluutio hioo jokaisen lajin elimiä sen elämäntapaan sopiviksi. Yhdelle suuri sydän on välttämätön pitkissä jahdeissa, toiselle jääkylmässä ilmastossa ja kolmannelle salamannopeassa lennossa. Siksi kaikkein suurimmat sydämet eivät aina löydy kaikkein suurimmilta eläimiltä.

Lue myös: Näin hullunkurisilla tavoilla eri linnut hurmaavat puolisoehdokkaansa – Lemmenpelissä tepsivät kivet, kauniit koreografiat ja hyvä maku