Migreeni kaksinkertaistaa kaulavaltimon repeämän riskin. Sitä voi pienentää paitsi elintavoilla myös migreenin hyvällä hoidolla.
Kaulavaltimon dissekoituma eli repeämä on yleisin syy nuorten aikuisten ja keski-ikäisten aivoinfarkteihin. Se on kaiken kaikkiaan harvinainen mutta migreeniä sairastavilla kaksi kertaa yleisempi kuin muilla. Neurologian erikoislääkäri Emilia Tauriala Terveystalosta kertoo, miten migreenipotilas voi ehkäistä dissekoitumaa.
Miksi migreeni altistaa aivoinfarktille?
Migreeni on neurovaskulaarinen sairaus. Migreenikohtauksessa aivokalvojen valtimoissa tapahtuu inflammatorisia muutoksia, mikä tarkoittaa sitä, että kohtauksiin liittyy tulehduksellisia tekijöitä. Tulehdus voi aiheuttaa muutoksia verisuonen seinämään.
Dissekoitumassa valtimon seinämään tulee repeämä, ja valtimon seinämän kerrokset irtoavat toisistaan. Tästä voi seurata suonen tukkeutuminen tai verihyytymä, joka voi aiheuttaa aivoinfarktin. Tarkkaa syytä näiden kahden yhteydelle ei tiedetä, mutta se voi liittyä siihen, että molemmissa on kyse valtimosairaudesta.
Miten yleinen kaulavaltimon dissekoituma on migreenipotilailla?
Kyse on erittäin harvinaisesta valtimotaudin ilmentymästä, joskin se on nuorten aikuisten ja keski-ikäisten yleisin yksittäinen aivoinfarktin syy. Migreenipotilaan riski saada dissekoituma on noin kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Dissekoituman harvinaisuutta kuvaa kuitenkin se, että kaikkien aivoinfarktitapausten taustalta vain parissa prosentissa on löydettävissä kaulavaltimon repeämä.
Lue myös Anna.fi: Migreeni olikin aivoinfarkti – Pauliina Helander-Tommilan persoona muuttui niin paljon, että hän vaihtoi nimensä
Korkea verenpaine on yksi kaulavaltimon dissekoituman riskitekijöistä. © iStock
Mitkä ovat kaulavaltimon dissekoituman oireet?
Dissekoituman oireena voi olla paikallista, syvää kaulakipua ja Hornerin syndroomaan viittaavia oireita. Jälkimmäisessä toinen mustuainen supistuu pieneksi ja silmäluomi alkaa roikkua.
Kaulavaltimon repeämä ei välttämättä aiheuta infarktia aivovaltimossa, mutta jos niin käy, tyypillisiä oireita ovat toispuoleinen halvaus, puheen tuoton vaikeus, suupielen roikkuminen tai saman puoleinen näönmenetys. Oireet voivat olla ohimeneviä, mutta silloinkin on tärkeää hakeutua hoitoon.
Miten kaulavaltimon dissekoituma hoidetaan?
Dissekoitumaa ei leikata, vaan se hoidetaan yleensä verenohennuslääkityksellä tai veritulppia ehkäisevällä lääkkeellä. Usein kaulavaltimon dissekoituma paranee itsestään puolen vuoden tai vuoden kuluessa. Dissekoituma ei yleensä toistu.
Mikä migreenin lisäksi altistaa dissekoitumalle?
Migreenin ohella kaulavaltimon dissekoitumalle altistavat tavalliset aivoinfarktin riskitekijät. Niitä ovat tupakointi, korkea verenpaine sekä kohonneet veren rasva-arvot sekä muut epäsuotuisat elintavat.
Miten migreeniä sairastava voi ehkäistä dissekoitumaa?
Migreenipotilas voi ehkäistä kaulavaltimon dissekoitumaa terveyttä edistävillä elintavoilla mutta myös hoitamalla migreeniään hyvin. Jos migreenipäiviä on paljon, migreenin estolääkitys usein auttaa. Migreenin katsotaan olevan hallinnassa, jos kohtauspäiviä on enintään neljä kuukaudessa.
Toimitus suosittelee
Kaupalliset yhteistyöt
Suosituimmat
Kaupalliset yhteistyöt