- Alokas tuomittiin Panssariprikaatissa palvelusrikoksesta, kun hän ahdisteli seksuaalisesti kahta naisalokasta. Rangaistus oli 40 päiväsakkoa.
- Erillistä syytettä seksuaalisesta ahdistelusta ei nostettu, koska uhrit eivät sitä vaatineet. Kyseessä on asianomistajarikos.
- Rikosoikeuden professori Sakari Melanderista on pulmallista, että tämänkaltaisia tapauksia ei Suomessa välttämättä arvioida rikosoikeudellisesti nimenomaan seksuaalirikoksina.
20-vuotias alokas sai tuomion palvelusrikoksista muun muassa kosketeltuaan ja kourittuaan kahta alokasta Hattulan Panssariprikaatissa.
Mies kosketteli toisen alokkaan reittä ja läimi takapuoleen, tarttui rinnasta, hiplasi kättä ja elehti suudelmin.
Toisen alokkaan syliin mies istui, kouri rinnoista taisteluliivin alta, lääppi takapuolta ja nosti alokkaan tuvassa ilmaan ilman lupaa.
Mies ehdotti toiselle myös seksin harrastamista ja kehui naisen takapuolta.
Tuomio tuli palvelusrikoksista, yhteensä 40 päiväsakkoa eli 240 euroa.
Miksi tuomio annettiin vain palvelusrikoksista?
Ahdistelu vai kajoaminen?
Vuonna 2006 syntynyttä alokasta syytettiin ainoastaan palvelusrikoksista, koska asianomistajilla ei ollut asiassa vaatimuksia, kertoo jutun syyttäjä Kaisa Hallenberg-Roine.
Asianomistajat ovat edellä mainitut kaksi alokasta, joihin mies kohdisti seksuaaliseen ahdisteluun viittaavaa käytöstä.
Avaa kuvien katselu
Tuomio palvelusrikoksesta annettiin Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 8. huhtikuuta 2026. Kuva: Petri Lassheikki / Yle
Tässä tapauksessa arvioitiin, että kyseessä olevat teot täyttävät seksuaalista ahdistelua koskevan säännöksen tunnusmerkistön. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on kielletty palvelusohjesäännössä.
Seksuaalirikoksista ainoita asianomistajarikoksia ovat täysi-ikäisen henkilön seksuaalisen kuvan laiton levittäminen tai täysi-ikäiseen kohdistunut seksuaalinen ahdistelu.
Asianomistajarikos tarkoittaa, että syyttäjä voi viedä asian oikeuteen vain, jos rikoksen uhri vaatii tekijälle rangaistusta.
– Asianomistajalla ei ole ollut tässä vaatimuksia, joten asia ei siltä osin ole voinutkaan edetä viranomaiskäsittelyyn ja oikeuteen, toteaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.
Milloin seksuaalirikos käsitellään palvelusrikosasiana? Sakari Melander kertoo:
Teon kuvauksen perusteella rikosnimikkeet olisivat voineet Melanderin mukaan olla palvelusrikoksen lisäksi joko seksuaalinen ahdistelu tai kajoaminen.
Kaikki ahdistelua vakavammat seksuaalirikokset ovat virallisen syytteen alaisia tekoja. Se tarkoittaa, että syyttäjä voi viedä asian oikeuteen, vaikka rikoksen uhri ei vaatisi tekijälle rangaistusta tai jopa vastustaisi sitä.
Eli tapaus olisi edennyt syyttäjälle myös epäiltynä seksuaalirikoksena, jos kyse olisi ollut astetta vakavammasta seksuaalirikoksesta, eli seksuaalisesta kajoamisesta.
Yleinen palvelusohjesääntö on sotilaskäsky
Alokkaan saama tuomio nojaa yleiseen palvelusohjesäännön kohtaan 81.
Kohta on kirjattu sääntöön näin:
- Kaikenlainen seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä, kiusaaminen ja simputus ovat kiellettyjä. Seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä on ei-toivottua fyysistä tai sanallista käyttäytymistä, jolle on ominaista, että sen aiheuttamat tunteet ja seuraukset ovat henkilölle aina kielteisiä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmoittaa pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.
- Kiusaaminen on kiusaajan kohdehenkilöön tarkoituksellisesti suuntaamia henkisiä tai fyysisiä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pahan olon tuottaminen.
- Simputus on sellaista esimiesaseman väärinkäytön tunnusmerkistön täyttävää menettelyä, jossa alaiselle pyritään tietoisesti tai harkiten tuottamaan sellaista henkistä tai ruumiillista kärsimystä, joka ei luonteeltaan liity tilanteen vaatimaan palvelukseen. Simputus on tarkoituksellista alaisen ihmisarvon ja lakisääteisten oikeuksien loukkaamista esimiesaseman sotilaallisen käskyvallan avulla.
Lähde: Puolustusvoimat
Ei lievimmästä päästä
Seksuaalisesta ahdistelun tunnusmerkistön voi täyttää yksikin koskettelu tai sanallinen teko, muistuttaa Sakari Melander.
– Tässä ei ollut kysymys missään nimessä lievimmästä seksuaalisesta ahdistelusta. Mutta se on meillä säädetty asianomistajarikokseksi, joten siltä osin asia ei voinutkaan edetä tuomioistuimen arvioitavaksi.
Avaa kuvien katselu
Rikosoikeuden professori Sakari Melanderin mielestä ei ole täysin pulmatonta, että tässä jutussa kuvatun kaltaisia tilanteita ei välttämättä arvioida nimenomaan seksuaalirikoksena. Kuva: Joel Peltonen / Yle
Kun puhutaan asianomistajan seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, on kysymys rikosoikeudellisesti merkittävimmistä asioista, kuin esimerkiksi sotilaskuriin liittyvästä lievemmästä loukkauksesta, toteaa Melander.
– Lähtökohtaisesti en ehkä pidä täysin pulmattomana sitä, että tämän tyyppistä tilannetta ei nyt välttämättä arvioida rikosoikeudellisesti nimenomaan seksuaalirikoksena, hän sanoo.
Palvelusrikoksesta tuomitun alokkaan on päiväsakkojen lisäksi maksettava 80 euron rikosuhrimaksu ja todistelukustannukset valtiolle, yhteensä noin 135 euroa.
Alokkaan saama tuomio jää lainvoimaiseksi.
Seksuaalirikosten arviointi ei ole helppoa
Tämänkaltaiset tapaukset edellyttävät aina tapauskohtaista arviointia, toteaa rikosoikeuden professori Sakari Melander.
– Täytyy toki ottaa huomioon myös, että seksuaalirikosoikeudenkäynnit eivät ole uhrin kannalta kaikista miellyttävimpiä. Eli voi hyvin olla, että he eivät välttämättä halua käsitellä asioita uudestaan oikeudenkäyntivaiheessa.
Mutta hän korostaa, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on keskeinen oikeushyvä.
– Siksi käytännössä lähes kaikki seksuaalirikokset on perustelluista syistä meillä katsottu virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi.
Aina ei ole helppoa arvioida, mikä seksuaalirikos voisi olla kyseessä, toteaa Sakari Melander:
Alikersantti kommentoi ”tappituntumaa” ja ”hyvää persettä”
Toisessa tapauksessa Hattulan panssariprikaatin alikersantti sai huhtikuun lopulla tuomion lievästä palvelusrikoksesta.
22-vuotias oli kommentoinut toisen kehoa, muun muassa sanomalla ”hyvä perse”. Hän oli jonotustilanteessa kommentoinut olevansa ”tappituntumalla”.
Avaa kuvien katselu
Puolutusvoimissa on nollatoleranssi epäasialliselle käyttäytymiselle. Maavoimien esikunta antoi viimeksi vuonna 2023 tarkennuksia menettelytapaan. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Oikeus katsoi miehen lausumia seksuaalissävytteiseksi sanailuksi. Oikeuden mukaan alatyylinen huumori voi olla tuttavien kesken hyväksyttyä, mutta esimerkiksi asepalveluksessa puhe voidaan tulkita perustellusti seksuaaliseksi häirinnäksi.
Käräjäoikeus katsoi teon olleen vähäinen, eikä miestä tuomittu rangaistukseen.
Tuomio ei ole vielä saavuttanut lainvoimaa.
Puolustusvoimat: Nollatoleranssi
Puolustusvoimissa on jo pitkään ollut nollatoleranssi epäasiallisen kohtelun suhteen, kertoo Panssariprikaatin esikuntapäällikkö, yliluutnantti Kai Naumanen sähköpostilla Ylelle.
Mikäli yksikössä tulee ilmi seksuaalista ahdistelua kurinpitoesimies, pääsääntöisesti yksikön päällikkö, keskustelee asianomistajan kanssa. Hän selventää asianomistajalle, mitä seksuaalinen ahdistelu rikoslain mukaan on.
Naumasen mukaan kurinpitoesimies kysyy, vaatiiko asianomistaja epäillylle rangaistusta seksuaalisesta ahdistelusta. Jos asianomistaja vaatii rangaistusta, asia siirretään poliisin tutkittavaksi, koska kyseessä ei ole sotilasrikos.
Jos asianomistaja ei vaadi rangaistusta seksuaalisesta ahdistelusta, kurinpitoesimies arvioi, onko syytä epäillä epäillyn syyllistyneen palvelusrikokseen. Jos epäillyn epäillään syyllistyneen palvelusrikokseen, asiasta suoritetaan esitutkinta.