Verot | Kotitalousvähennys paranee, jos hallituksen kaavailut toteutuvat. HS:n lukijoille se on toivottu kannustin ostaa ulkopuolista apua.
Ikkunoiden pesemisestä voi saada kotitalousvähennystä. Kuva: Kalle Koponen / HS
Lue tiivistelmä
Hallitus päätti kehysriihessä nostaa kotitalousvähennyksen lähelle vuoden 2021 tasoa.
Ylen mukaan vähennyksen yläraja nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon.
Tamperelainen Merja Koski ja raahelainen Jukka Toivola aikovat teettää remontteja edun parantuessa.
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATT:sta pitää toimea kalliina ja sen kasvuvaikutuksia pieninä.
Tampereella asuva Merja Koski, 62, aikoo teettää parvekelasituksen ja asennuttaa vessaan uudet kalusteet.
Raahessa asuva Jukka Toivola, 80, taas aikoo ostaa kotitaloon ja mökille akkuvaraston sekä rakennuttaa terassin lasituksen loppuun.
Kotitalousvähennyksen korotus on kymmenien HS:n kyselyyn vastanneiden mielestä tervetullut kannustin ostaa palveluja ja teettää remonttia.
Toisaalta monille vastaajille edun korotuksella ei ole merkitystä, sillä pakolliset remontit tulisi joka tapauksessa teetettyä.
Hallitus teki kehysriihessä päätöksen palauttaa kotitalousvähennyksen määrät lähelle vuoden 2021 tasoa, Yle uutisoi aiemmin viime viikolla.
Ylen mukaan vähennyksen yläraja nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon, ja vähennystä saa jatkossa 40 prosentista kuluja tämän hetkisen 35 prosentin sijaan.
Muutos on tulossa voimaan tämän vuoden aikana ja on voimassa vuoden 2027 loppuun.
HS:n haastattelema valtiontalouden tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen piti toimea kalliina ja sen vaikutuksia talouskasvulle pieninä.
Veroedun on todettu hyödyttävän eniten suurituloisia kotitalouksia, sillä niillä on varaa remontteihin.
Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ovat kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä perusparannus- ja kunnostustyö. Eli esimerkiksi siivous, ruuanlaitto, haravointi, lumityöt, lastenhoito sekä sähkö- ja putkityöt.
Koski osti vuonna 2024 asunnon 1970-luvulla rakennetusta talosta. Asunnossa piti tehdä mittava remontti, jonka työn osuudet Koski vähensi verotuksessa. Hyöty oli tuhansia euroja, hän kertoo.
Veroedun pienentyessä vuonna 2025 korjauksia jäi vielä teettämättä.
”Ehkä teetän ne nyt. Keskituloiselle kotitalousvähennys on hyvä etu.”
Kosken mukaan veroedusta on hyötyä varsinkin eläkeläisille ja iäkkäille, jotka tarvitsevat apua kotona. Muillekin etu on voinut olla viimeinen kannustin lähteä tekemään remonttia. Hänestä etu voisi koskea myös muuttoa, josta suurin osa on työtä.
”Veroedulla on merkitystä yksittäisille ihmisille, vaikkei sillä koko Suomen taloustilannetta saataisikaan pelastettua.”
Etu voisi koskea myös muuttoa. Sekin on ostettava palvelu, josta suurin osa on työtä
Veroetua käyttävät kaikki, jos vain on tarvetta ja mahdollisuuksia, uskoo Toivola.
Toivolan mukaan edusta hyötyvät työn tilaajat, työntekijät ja valtio, joka saa verotuloja yrittäjiltä. Hän ihmettelee, miksi etua piti heikentää.
”Etu madaltaa kynnystä ostaa palveluja. Sen myötä ehkä ihmisten tileillä seisottamat rahatkin saadaan liikkeelle.”
”Toivon myös, että sillä saataisiin työllistettyä nuoria. Meillä Raahessa on paljon työttömyyttä.”
Toivola nostaisi korvattavaa prosenttiosuutta neljästäkymmenestä prosentista viiteenkymmeneen. Hän myös poistaisi ylärajan.
”En ymmärrä miksi kattosumma pitää olla. Miksei työtä voisi teettää niin paljon kuin haluaa?”, Toivola kysyy.
Kotitöihin Toivola vaimoineen ei ole vielä ostanut ulkopuolista apua, mutta sekin voi olla lähivuosina edessä, hän pohtii. Apua tullaan tarvitsemaan esimerkiksi lumitöihin ja siivoukseen.
Nyt edun parantuessa Toivola aikoo ostaa akkuvarastot kotiin ja mökille, joilla aurinkopaneeleiden sähköä sekä halpaa pörssisähköä voi varastoida.
Myös mökin terassin lasitus tulisi laitettua valmiiksi. Se jäi pari vuotta sitten odottamaan ”parempia suhdanteita”, Toivola kertoo.
Kotitalousvähennystä hän on käyttänyt talonsa ja mökkinsä remontteihin aiemminkin.
”Se on ollut kannustava ja hyvä homma eläkeläiselle. Itse en pysty 80-vuotiaana enää remontteja tekemään.”