Espoo | Kilpailevien vaihtoehtojen hinnat ovat 80 ja 160 miljoonaa euroa, mutta poliitikot haluavat lisää tietoja vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista.
Keilaniemestä puuttuu iso parkkikeskus, mikä on osin rakentamisen tulppana alueella. Kuva on otettu maaliskuussa. Kuva: Rio Gandara / HS
Lue tiivistelmä
Espoon kaupunginhallitus ei löytänyt ratkaisua Keilaniemen parkkiongelmaan, joka osaltaan hidastaa alueen rakentamista.
Vaihtoehtoja ovat 160 miljoonan euron kallioparkki ja rakennusyhtiö SRV:n ehdottama 80 miljoonan euron parkkihalli.
Poliitikot jättivät asian pöydälle ja kokoontuvat ensi maanantaina ylimääräiseen iltakouluun. He vaativat virkamiehiltä lisää tietoa päätöksenteon tueksi.
Sdp:n Juri Aaltonen sanoi olevansa poliitikkouransa vaikeimmassa päätöstilanteessa.
Rakennetaanko Keilaniemeen 1 900 auton kallioparkki aiemmin suunnitellun mukaisesti vai rakennusyhtiö SRV:n ehdottama 1 700 auton parkkihalli pilvenpiirtäjille varatuille tonteille?
Tätä kysymystä Espoon kaupunginhallitus kokoontui käsittelemään maanantaina. Asia ilmestyi kokouksen esityslistalle yllättäen ja viime tingassa.
Päätöstä poliitikot eivät vielä saaneet aikaiseksi. He jättivät asian pöydälle ja kokoontuvat ensi maanantaina ylimääräiseen iltakouluun. Päätöksiä on siis odotettavissa vasta toukokuussa.
Parkkikysymyksen ratkaiseminen on tärkeää, sillä Keilaniemen rakentaminen on pysähdyksissä osittain siksi, ettei alueella ole riittävästi parkkipaikkoja.
Espoo määrää, että jokaiselle rakennukselle pitää rakentaa tietty määrä autopaikkoja, mutta tilaa on vähän.
Alun perin oli tarkoitus, että Espoo louhii Keilaniemen alle jättimäisen luolan autoille. Tämä on yhä yksi vaihtoehdoista. Se maksaisi arviolta 160 miljoonaa euroa eli suunnilleen yhtä paljon kuin Espoo maksaa Länsiradasta ensi vaiheessa.
Parkkipaikkoja se toisi ensin vajaalle 2 000 autolle ja myöhemmin mahdollisesti vielä yli tuhannelle autolle lisää.
Rakennusyhtiö SRV tarjosi kaupungille vaihtoehdon. Koska yhtiö ei aio rakentaa Keilaniemeen kaavailemiaan pilvenpiirtäjiä, se voisi rakentaa tontilleen pienempiä taloja ja ison parkkihallin.
Halliin tulisi 1 700 parkkipaikkaa. Rakentaminen maksaisi noin 80 miljoonaa euroa eli selvästi vähemmän kuin kallioon louhittava luola.
Kaupungin virkakunta kallistui esityksessään SRV:n ehdotuksen kannalle. Poliitikot vaativat virkamiehiltä vielä lisää tietoa vaihtoehdoista.
Selvitettävä on esimerkiksi vaihtoehtojen kustannusvaikutukset, kuten se, miten Espoon omistamien tonttien arvo muuttuu, jos kaupunki päätyy SRV:n parkkiratkaisuun.
Espoo omistaa maata SRV:n tonttien pohjoispuolella. Jos tämän alueen rakennusoikeudesta osa menisi parkkiratkaisuun, Espoo ei voisi myydä rakennusoikeuttaan ja kaupunki menettäisi rakennusoikeuden myynnistä saatavia tuloja.
”Olen poliitikkourani vaikeimmassa päätöstilanteessa”, sanoi Sdp:n Juri Aaltonen maanantai-iltana kokouksen jälkeen.
Hän pitää molempia vaihtoehtoja sinänsä toteutuskelpoisina.
”Ratkaisu täytyy tehdä ennen kaikkea espoolaisten etu edellä. Espoolaiset eivät saa joutua maksumiehiksi siksi, että rakennushankkeet alueella ovat epäonnistuneet. Espoolaisten piikki ei ole auki.”
Kummankaan vaihtoehdon puolelle ei kallistu myöskään kaupunginhallituksen jäsen Tere Sammallahti (kok).
”Liikaa tietoa on vielä saamatta. Tässä on monta liikkuvaa osaa ja kysymystä ilmassa.”
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen (kok) sanoo, että kaupungin rooli parkkihallin rahoittajana ja pyörittäjänä pitää selvittää tarkasti. Toinen iso kysymys liittyy kaupunkikuvaan eli siihen, halutaanko autot maan päälle vai maan alle.
Keilaniemen suunnitelmat on tehty tähän asti kallioparkin perusteella. Jos kaupunki nyt poikkeaa tästä, sille pitää Aaltosen mukaan olla erittäin hyvät perustelut.
”Jos hyvät suunnitelmat törmäävät ongelmiin, täytyy miettiä, ovatko ongelmat niin suuria, että suunnitelmat joutuu vaihtamaan. Ne saattavat olla.”
HS:n haastattelemat poliitikot eivät usko, että Keilaniemen kaavat menevät isosti uusiksi, valittiinpa vaihtoehdoista kumpi tahansa. Jos näin tapahtuisi, rakentaminen voisi jämähtää hyvin pitkäksi aikaa.
”Se olisi surkein ratkaisu”, Sammallahti sanoo.