Huoltovarmuuskeskus julkisti kuvitteellisen kehityskulun Suomen joutumisesta sotaan Venäjää vastaan.
Avaa kuvien katselu
Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen Huoltovarmuuskeskuksen taustatilaisuudessa Helsingissä 27. toukokuuta 2026. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Huoltovarmuuskeskus on julkistanut aiemmin luottamuksellisena pidetyn kuvitteellisen tapahtumakulun Suomen joutumisesta sotaan Venäjää vastaan. Tarkoituksena on Huoltovarmuuskeskuksen mukaan edistää mahdollisimman laajan yritysten joukon varautumista äärimmäiseen kriisitilanteeseen.
Skenaario kuvaa sitä, millaisia vaikutuksia kriisin kärjistymisellä sodaksi ja sodan pitkittymisellä olisi suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen toiminnoille. Samalla Huoltovarmuuskeskus muistuttaa, että sotilaallisen konflikti mahdollisuus Suomessa on edelleen epätodennäköinen.
Kiertäviä sähkökatkoja, eikä polttoainejakelu toimi. Maksuliikenne ja viestintäyhteydet pätkivät. Hinnat nousevat nopeasti ulkomaankaupan tyrehdyttyä. Tärkeiden lääkkeiden saatavuudessa on suuria ongelmia. Hoivapalveluja joudutaan lopettamaan. Monet ulkomaiset asiantuntijat poistuvat maasta.
Muun muassa näin kuvaillaan suomalaista yhteiskuntaa kuvitteellisessa tapahtumakulussa, jossa kriisi Venäjän kanssa eskaloituu avoimeksi sodaksi. Huoltovarmuuskeskuksen tiistaina julkaisemassa skenaariossa sodan näkökulma on nimenomaan kotirintamalla, ei taistelukentällä.
– Julkisuudessa keskustellaan paljon sotilaallisista uhkista. Keskustelua on käyty vähemmän siitä, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvattaisiin äärimmäisessä kriisitilanteessa, perustelee pääjohtaja Janne Känkänen Huoltovarmuuskeskuksen tiedotteessa.
Tavoitteena tukea varustautumista
Nyt julkaistu skenaario jaettiin jo viime vuonna luottamuksellisesti huoltovarmuuden kannalta kriittisinä pidettyjen yritysten joukolle, mutta nyt se haluttiin tuoda laajemmin yritysten ja viranomaisten tietoon. Tavoitteena on tukea varustautumista ja harjoittelua sotatilan varalle. Eri toimijoiden halutaan ymmärtävän mahdollisen uhkan riittävän yhtenäisesti.
Tarkoituksena on myös muistuttaa, ettei maanpuolustus ole vain joukkoja ja kalustoa, vaan se tarvitsee niin sähköverkkoja, sairaaloita, tietoliikennettä kuin logistiikkaakin. Jokainen kotirintaman häiriö tuntuu rintamalla, ja toisaalta onnistumiset siviilipuolella vahvistavat myös sotilaallista kykyä, Huoltovarmuuskeskus perustelee.
Huoltovarmuuskeskuksen skenaarion valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Puolustusvoimista, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä Lupa- ja valvontavirastosta.