Luoto Energia suunnittelee Raumalle vetyä ja synteettistä metaania tuottavaa laitosta. Kyseessä on kapasiteetiltaan yksi Suomen suurimmista vetyalan hankkeista.
Avaa kuvien katselu
Luoto Energian metaanilaitos Rauman sataman läheisyyteen on mittasuhteiltaan suuri hanke koko Euroopassa. Kuva: Rauman satama
- Raumalle suunnitellun jättimäisen vety- ja metaanitehtaan ympäristövaikutusten arviointi on käynnistynyt.
- Laitos kuluttaisi enimmillään noin kuusi prosenttia Suomen sähköstä, mikä kuvaa hankkeen valtavaa kokoa.
- Keskeisiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat mereen johdettava lämpö ja uuden voimajohdon rakentaminen.
Rauman sataman läheisyyteen suunnitellun jättimäisen vedyn ja synteettisen metaanin eli eNG:n tehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä.
Luoto Energia on julkaissut YVA-ohjelmansa, jossa kerrotaan, millä tavalla hankkeen ympäristövaikutuksia aiotaan arvioida.
Kyse on Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa suuren kokoluokan laitoksesta. Se tuottaa vetyä ja jalostaa siitä hiilidioksidin avulla synteettistä metaania.
Sitä on tarkoitus valmistaa 163 000 tonnia vuodessa. Määrä vastaa noin viidesosaa Suomen tämänhetkisestä maakaasun käytöstä.
Lämpökuorma merkittävä tekijä
Raumalle suunniteltu laitos vaikuttaa ympäristöön monella tavalla. YVA-ohjelmassa toteutukselle on neljä erilaista vaihtoehtoa, jotka eroavat jäähdytystavoiltaan ja voimajohtoreitiltään.
Laitoksen tuottama lämpökuorma on sen keskeinen vaikutus ympäristöön toiminnan aikana. Vaihtoehtoina on ohjata lämpökuorma joko kokonaan mereen tai osittain niin sanottuihin jäähdytystorneihin.
YVA-selostuksessa aiotaan selvittää lämpökuorman vaikutukset Rauman edustan merialueelle kaikissa vaihtoehdoissa. Jäähdytysvesien lämpökuorma voi välillisesti lisätä vesialueen rehevyyttä ja vaikuttaa esimerkiksi happitilanteeseen.
Järeä voimajohto
Vedyn ja synteettisen metaanin valmistukseen vaatima massiivinen sähkönkulutus taas vaati järeän 400 kilovoltin sähkön siirtoyhteyden, joka aiotaan toteuttaa ilmajohtona mantereella ja meren kohdalla merikaapelilla.
Reittivaihtoehtojen pituudet ovat noin 18–22 kilometriä, josta merikaapelin osuus on noin kaksi kilometriä.
Täydellä kapasiteetilla Rauman laitos kuluttaisi maksimitehoilla vuodessa sähköä yli viisi terawattituntia, mikä vastaa noin kuutta prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta.
YVA:ssa aiotaan tutkia voimajohdon vaikutuksia muun muassa linnustoon, liito-oraviin ja viitasammakoihin sekä alueen kasvistoon. Merikaapelin reitillä tehdään myös muun muassa sedimenttitutkimusta ja selvitetään vedenalaista arkeologiaa.
Luoto Energia on kertonut, että tavoitteena on tehdä investointipäätös Rauman laitoksesta vuoden 2028 aikana.