Ilmasto | Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa.
Suomen ilmasto on lämmennyt viime vuosikymmeninä nopeammin kuin maapallon ilmasto keskimäärin.
Viimeisimmän 50 vuoden aikana Suomi on lämmennyt noin 0,5 astetta vuosikymmentä kohti, Ilmatieteen laitos tiedottaa. Lämpenemisnopeus on yli kaksinkertaistunut viimeisen 25 vuoden aikana.
”Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen alkoi toden teolla 1970-luvulla, joten on täysin odotettua, että 50 vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna lämpeneminen näyttää kiihtyneen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen tiedotteessa.
Lämpeneminen näkyy Suomessa erityisesti talvissa: talvet ovat lyhentyneet, lumipeitteen kesto vähentynyt ja pakkaspäivien määrä pienentynyt.
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, ja vuonna 2025 vähintään 95 prosentissa maanosasta oli tavanomaista lämpimämpää. Tiedot käyvät ilmi Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ja Maailman ilmatieteen järjestön julkaisemasta raportista.
Erityisen poikkeuksellinen oli Fennoskandian pohjoisosien kolmen viikon helleaalto, jonka aikana lämpötila nousi paikoin yli 30 asteen myös napapiirin tuntumassa.
Helleaalto ulottui myös Suomeen. Kesällä 2025 Suomessa mitattiin yli 30 asteen lämpötiloja paikoin jopa kahtenakymmenenäkahtena päivänä peräkkäin. Suomen oloissa se on poikkeuksellinen hellejakso.
”Arktinen alue on lämmennyt 2–4 kertaa muuta maailmaa enemmän ja Välimeren alue maailman toiseksi nopeimmin. Ilmastonmuutos koetaan Euroopassa muuta maailmaa voimakkaammin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas tiedotteessa.
Korkeat lämpötilat ja vähäiset sateet vähensivät lumen ja jään määrää laajasti. Maaliskuussa 2025 Euroopan lumipeite oli noin 31 prosenttia keskimääräistä pienempi, ja kaikki jäätikköalueet menettivät massaa. Grönlannin jäätikkö menetti vuoden aikana 139 miljardia tonnia jäätä.
Euroopan merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian korkein, ja 86 prosenttia merialueista koki merellisiä helleaaltoja.
Kuivuus oli laajaa vuonna 2025. Noin 70 prosentissa Euroopan joista virtaamat jäivät keskimääräistä pienemmiksi suurimman osan vuotta. Kuumat ja kuivat olosuhteet lisäsivät maastopaloja, ja Euroopassa paloi ennätykselliset yli miljoona hehtaaria maata.