Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi tänään kaikki syytteet Anneli Auerin Ja Jens Ihlen (ent. Jens Kukka) seksuaalirikosjutussa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Heidät tuomittiin 2013 Turun hovioikeudessa vakavista seksuaalirikoksista, jotka oikeuden mukaan kohdistuivat Auerin lapsiin.

Korkein oikeus purki alkuperäisen tuomion 2024, ja uusi käsittely, josta nyt annettiin tuomio, alkoi syksyllä 2025.

Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan kyseessä on ollut oikeusjärjestyksen hyvin paha epäonnistuminen.

– Tuomion perustelut vaikuttavat hyvin tyhjentäviltä ja aika selkeiltä, vaikka se ei ole vielä lainvoimainen. Tämän perusteella syyttäjä joutuu hyvin vakavasti pohtimaan, onko syytä hakea enää muutosta hovioikeudessa vai pitäisikö asia jättää tähän, Hyttinen sanoo.

Se lähteekö syyttäjä hakemaan muutosta tuomioon vai ei, riippuu hyvin pitkälti tuomion perusteluista.

– Siinä on kolme kokenutta tuomaria, ja jos tuomiossa on todettu, että näyttö ei riitä laisinkaan, niin kynnys lähteä hakemaan hovioikeudesta muutosta on varmaan kohtalaisen korkea, Hyttinen sanoo.

Laiha lohtu että oikeusjärjestelmä lopulta toimi

Hyttisen mukaan uusi käsittely osoittaa, että oikeusjärjestyksellä on kyky korjata itseään.

– Tämä ei tietenkään kovin pitkälle lohduta tässä vaiheessa, kun se oikeusmurha, jos sellaiseksi tätä halutaan kutsua, on tehty, Hyttinen sanoo.

Mikäli tuomio jää lainvoimaiseksi, se tarkoittaa, että Auer ja Ihle ovat istuneet syyttöminä vankilassa, ja voivat esittää valtiolle mittavat vahingonkorvausvaatimukset.

– Puhutaan koppikorvauksista, joka tarkoittaa sitä, paljonko maksetaan vuorokaudelta [korvauksia], jos ihminen on ollut perusteettomasti vankilassa, Hyttinen sanoo.

Yleinen summa on hänen mukaansa vähän toista sataa euroa, mutta tietyissä tilanteissa julkisuus tai tuomion poikkeuksellinen haitallisuus voi korottaa korvauksia.

Auerin aikaisemman murhatuomion kohdalla korvaus perusteettomasta vangitsemisesta oli noin 800 euroa vuorokaudelta. Sillä summalla laskettuna Auerin mahdolliset korvaukset nyt voisivat olla noin puoli miljoonaa, ja Ihlen kohdalla yli miljoona.

– Summa liittyy siihen, kuinka pitkän ajan he ovat vankilassa istuneet. Ensikertalaisena Jens Ihlen kymmenen vuoden tuomiosta puolet on viisi vuotta, Hyttinen sanoo.

Hyvin harvinaista että tuomio puretaan

Hyttisen mukaan kansainvälisessä mittakaavassa ei ole tavatonta, että tuomio puretaan, mutta Suomen oikeushistoriassa se on hyvin poikkeuksellista.

– Tässä tapauksessa konkretisoituu kuinka tärkeä poliisityö todellakin on. Jos esitutkinta lähtee menemään vihkoon, niin se tuppaa kertautumaan rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa, Hyttinen sanoo.

Hyttisen mukaan oikeusprosessin lähtökohtaisesti pitää olla oikeusvarmaa, nopeaa, ja kustannustehokasta. Tässä tapauksessa mikään näistä ei ole toteutunut.

– Tämä on ollut prosessina irvikuva. Se on ollut epävarma, siinä on purettu lainvoimainen tuomio. Se on kestänyt tavattoman pitkään, ja maksanut paljon.

Se, että Auerin lapset nyt vanhempina kiistivät aiemmat lausuntonsa, ei Hyttisen mukaan automaattisesti tarkoittanut lapsuusajan kertomusten hylkäämistä.

Oikeuden oli otettava huomioon kaikki mahdollisuudet, he olisivat esimerkiksi itse voineet pyrkiä tapauksen antamasta leimasta eroon, tai parantaa välejä äitiinsä ja vanhimpaan sisarukseensa.

Toisaalta oikeus joutui punnitsemaan sitä seikkaa, että seksuaalirikoksista ei ollut mitään viitteitä ennen Auerin tutkintavankeutta.

Uutinen päivittyy