Kouvolalainen KooKoo pelaa ensimmäistä kertaa historiassaan SM-liigafinaaleissa tänä keväänä, kun se kohtaa Tapparan.
KooKoo onnistui yltämään finaaleihin, vaikka seuran pelaajabudjetti on SM-liigan pienimpiä. KooKoo nostettiin Mestiksestä SM-liigaan kaudeksi 2015–2016.
KooKoo on ollut kärjen tuntumassa kuitenkin jo pitkään. KooKoo oli nyt runkosarjassa toinen. KooKoo on myös kerännyt viidenneksi eniten runkosarjapisteitä kaikista SM-liigajoukkueista kaudesta 2019–2020 lähtien.
Mitä asioita KooKoossa on tehty oikein, että seura on tässä pisteessä?
Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja ja KooKoon entinen päävalmentaja Olli Salo näkee syyksi, että KooKoossa urheilu on keskiössä. Hän nostaa esimerkiksi, että olosuhteet ovat kunnossa.
– Joukkueella on hyvät tilat, missä urheilla. Urheilu on ollut keskiössä ja se on kantanut. Urheiluun on keskitytty, Salo sanoo.
Avaa kuvien katselu
Kouvolan olosuhteet saavat kehuja. Tässä kuvassa on KooKoon nykyinen päävalmentaja Jouko Myrrä seuraamassa harjoituksia. Kuva: Antro Valo / Yle
Yleinen stereotypia on, että Kouvola ei ole olosuhteiltaan mitenkään hohdokas paikka. Kouvola tunnetaan yleisesti betonikaupunkina. Kouvostoliitto-lempinimikin on alleviivannut kaupungin mainetta rumana paikkana.
Olli Salo sanoo, että hänellä ei ole mitään valittamista.
– Kouvolassa tehtiin remontteja, kun olin siellä. Kuntosali tehtiin esimerkiksi uusiksi. Urheilun puolesta siellä ei jäänyt mikään piippuun, vuosina 2021–2024 KooKoon päävalmentajana toiminut Salo linjaa.
Salo viihtyi myös perheineen Kouvolassa.
– Kouvolalaiset ihmiset ovat todella mukavia. Vaikka kaupungista sanotaan, että se on betonia ja harmaa, mutta kyllähän meille suomalaisille harmaa lonkero maistuu, hämeenlinnalaislähtöinen Salo täräyttää vielä villin vertauksen.
Avaa kuvien katselu
Olli Salon ensimmäisellä kaudella KooKoo oli runkosarjassa neljäs. Kuva: Tomi Natri / All Over Press Jouko Myrrä on SM-liigan finaaleissa toisin kuin Ilves
Edellä mainittu SM-liigan pistevertailu käsittää niin Olli Salon kuin myös nykyään Kanadassa OHL:ssä menestyksekkäästi valmentavan Jussi Ahokkaan vuodet KooKoossa.
KooKoon tämän hetken menestys on kuitenkin henkilöitynyt vahvasti nykyiseen päävalmentajaan Jouko Myrrään.
Hän tuli KooKoon päävalmentajaksi viime kaudeksi. Silloin runkosarjan kuudennen KooKoon kausi päättyi vielä yllättäen 1. pudotuspelikierrokselle Vaasan Sportia vastaan, mutta tällä kaudella Myrrä johti KooKoon finaaleihin asti runkosarjan toiselta sijalta.
Tarinallisesti Myrrän valmentaminen SM-liigan finaaleissa on kiehtovaa, sillä hän tuli KooKoon päävalmentajaksi Ilveksestä saatujen potkujen jälkeen. Myrrä joutui lähtemään Ilveksestä lokakuussa 2022, vaikka Ilves johti tuolloin sarjaa.
Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen muistuttaa Myrrän tapauksessa pohjoisamerikkalaisesta sanonnasta.
– Jos löydät miehen, joka oikeasti laittaa seurasi puolesta sielunsa peliin, älä koskaan päästä irti sellaisesta miehestä, Lehkonen linjaa.
Avaa kuvien katselu
Jouko Myrrä toimi 2009–2016 Ilveksen juniorijoukkueissa. Kaudella 2016–2017 Myrrä tuli mukaan SM-liigajoukkueen valmennustiimiin. Hän nousi päävalmentajaksi 30. syyskuuta 2019, kun Karri Kivi sai potkut. Kuva: Mika Kylmäniemi / All Over Pres
Myrrä aloitti valmennusuransa Ilveksessä ja valmensi ensiksi Ilveksen nuoria ennen kuin siirtyi Ilveksen SM-liigajoukkueen valmennustiimiin ja nousi lopulta päävalmentajaksi. Kaiken kaikkiaan Myrrä valmensi Ilveksessä ennen potkujaan 14. kauttaan.
Nyt Myrrä ylsi SM-liigafinaaleihin ennen Ilvestä. 2000-luvulla SM-liigan nykyseuroista finaaleista on jäänyt ulos vain kolme seuraa: Ilves sekä Mestiksestä 2010-luvun puolivälissä nousseet Vaasan Sport ja Mikkelin Jukurit.
Ilveksen hyökkääjä Jarkko Parikka antoi päävalmentaja Jouko Myrrälle lahjan kiitokseksi valmennusvuosista helmikuussa 2020. Tämä oli osa Ylen Leijonien jäljillä -sarjaa.Mikä tekee Jouko Myrrästä hyvän valmentajan?
Ismo Lehkonen tuntee Jouko Myrrän jo niiltä vuosilta, kun Myrrä vielä itse pelasi. Tapparan kasvatti Myrrä oli 1990-luvun alussa 1. divisioonan parhaita maalintekijöitä.
Hän oli nostamassa sekä Tutoa että Pelicansia SM-liigaan. Myrrä muistetaan kovakuntoisena maalitykkinä.
Jouko Myrrä kuvattuna nuorten EM-kisoissa 1987.
Pitkin kautta on hehkutettu Myrrän peluuttamaa kovaa ja aggressiivista vauhtikiekkoa. Se vaatii pelaajilta huippukuntoa.
– Tuo pelitapa ei sinällään yllätä, kun on seurannut Myrrän pelaajauraa ja varsinkin valmennusuraa. Myrrä ei tykkää laiskasta pelaajasta. Se näkyy sitten myös, minkälaista pelaamista hän haluaa toteuttaa. Myrrä ei pelkää ottaa riskejä, Lehkonen sanoo.
Pelaaja-Myrrän ja valmentaja-Myrrän välillä on kuitenkin Lehkosen mukaan yksi ero. Lehkonen kokee, että valmentaja-Myrrä sallii pelaajilleen enemmän kuin pelaaja-Myrrä salli itselleen.
– Myrrä toteutti pelaajana aika säntillisesti valmentajien pelikirjaa. Valmentajana hän sallii vähän enemmän. Hän on varmaan ajatellut, miksi pelaajauralla on jäänyt jotain piippuun, Lehkonen pohtii.
Jouko Myrrä kuvattuna Pelicansissa keväällä 2000. Tuolloin Pelicans valmistautui SM-liigakarsintoihin. Edeltävällä kaudella Pelicans oli noussut karsintojen kautta SM-liigaan.
Lehkonen nostaa muutoksesta esimerkiksi, kuinka KooKoon pelaajat ovat nyt todella vapautuneita. He pystyvät ottamaan riskejä miettimättä niiden napsahtamista omaan nilkkaan.
– Omaan päähän saattaa tulla ylivoimahyökkäyksiä, mutta kunhan luistelee ahkerasti takaisin, kaikki on ookoo, Lehkonen kuvailee.
Olli Salo työskenteli Jouko Myrrän kanssa Ilveksen SM-liigajoukkueen valmennustiimissä monta vuotta. Sitä ennen he olivat myös vastakkain alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa Ilveksen ja HPK:n penkkien takana.
– Jokke on tosi hyvä valmentaja siinä, miten hyökätään suoraan ja miten hyökkäykset päätetään. Mielestäni se on heijastanut ja näkynyt tämän kauden KooKoossa, Salo vahvistaa.
Hyvään hyökkäämiseen liittyy myös Salon mielestä se, että pelaajien rohkeuden ja itseluottamuksen pitää olla tapissa. Siinäkin Myrrä on ex-työtoverinsa mukaan onnistunut KooKoossa.
Avaa kuvien katselu
Jouko Myrrä on jämäkkä ja vaativa valmentaja, mutta antaa pelaajilleen vapauksia, sanoo Olli Salo. Kuva: Vesa Pöppönen / AOPLehkonen toivoo KooKoosta rohkaisevaa esimerkkiä
Vauhdikkaasta jääkiekosta tykkäävä Ismo Lehkonen muistuttaa huippujääkiekonkin olevan enemmän ja enemmän viihdebisnestä.
– Meidän täytyy myydä lippuja. Meidän täytyy saada nuoria koukuttumaan lajiin. Tämä on mielestäni parasta myyntiä, Lehkonen sanoo Myrrän vauhtikiekosta.
KooKoon lisäksi SaiPa ja Tappara ovat olleet esillä vauhdikkaammasta pelaamisesta.
Lehkonen toivoo, että nämä esimerkit rohkaisisivat myös juniorivalmentajia Suomessa.
– Mitä enemmän pelaajille tulee kilometrejä, sitä nopeammin he pystyvät kehittymään. Toki tietynlaista poltetun maan taktiikkaa pitää myös osata. Mutta mitä nopeammin joutuu reagoimaan ja tulee enemmän nopeampaa suunnanmuutospelaamista, sitä kovempaa vauhtia pelaajat kehittyvät, Lehkonen sanoo.