Turistit katosivat hetkessä Lähi-idän lomakohteista, kun Iranin sota alkoi. Sivukujilla asuu kuitenkin edelleen miljoonia ulkomaalaisia. Vierastyöläisten on jäätävä, sillä lähtöön ei ole varaa. Monelta loppuivat työt välittömästi.
– Kriisi vaikuttaa ensi vaiheessa eniten juuri matalapalkkaisiin vierastyöläisiin. Kun yritysten tulot vähenevät, ensimmäiseksi aletaan irtisanoa työntekijöitä, sanoo kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n asiantuntija Tanja Dedovic.
Lähi-Itään erikoistunut Dedovic on työvoiman liikkuvuuden asiantuntija ja vastaa kysymyksiin Egyptistä, Kairosta.
Nyt Iranin, Israelin ja Yhdysvaltain sodassa on meneillään tulitauko, jonka päättymiselle ei ole annettu aikarajaa.
Sodan alussa, helmikuussa, esimerkiksi IOM:n avustuspisteet kuormittuivat äärimmilleen, kun ihmiset hakivat lääkkeitä ja ruokaa selviytyäkseen arjesta.
Sota koskettaa kaikkein eniten niitä, joihin yhteiskunnan turvaverkot eivät ulotu. Persianlahdella turvaverkot ovat jo valmiiksi heikot. Pankit tai palvelualan yritykset voivat lähettää työntekijöitä kotiin palkattomille vapaille. Rakennuksilla, maataloudessa tai siivousalalla työt loppuvat heti.
Velallinen ei uskalla lähteä
Vierastyöläiset lähettävät ison osan palkastaan kotimaihin.
Maailmanpankin mukaan esimerkiksi vuonna 2022 Saudi-Arabiasta lähetettiin yli 39 miljardia dollaria ja Arabiemiraateista yli 47 miljardia dollaria ulkomaille.
Kun työt loppuvat, rahat on käytettävä omaan elämiseen.
– Monet asuvat yhteismajoituksessa, mutta heillä ei ole välttämättä varaa maksaa edes vuokraa, kun työt loppuvat. Rahaa ei ole myöskään paluulippuun, kuvailee IOM:n asiantuntija Tanja Dedovic.
Jotkut ovat ottaneet lainan kotimaassaan, joskus jopa koronkiskureilta tai rikollisilta. Silloin paluu ei onnistu, koska heitä tai heidän perhettään uhataan.
Ylen toimittaja Antti Kuronen kävi maaliskuussa Dubaissa, jossa rannat olivat tyhjentyneet turisteista:
Vierastyöläisissäkin on monen kerroksen väkeä
Kriisien pitkittyminen ja kärjistyminen lisää evakuointipaineita. Sodan alun iskuissa kuoli myös vierastyöläisiä, kertoo muun muassa The Washington Post – lehti. Siinäkin Persianlahdella on monen kerroksen väkeä.
Tanja Dedovic kuvailee, että myös vierastyöläisten kotimaat kohtelevat kansalaisiaan eri tavoin.
– Esimerkiksi Filippiinit on erittäin hyvin valmistautunut kriisitilanteisiin. Heillä on valmiit järjestelyt ulkomaisten työntekijöiden kotiutuslentoihin ja rahoitusta niiden järjestämiseen. Lähetystöistä saa apua.
Toisilla Aasian mailla valmiuksia on vähemmän. Tanja Dedovic kertoo, että esimerkiksi Bangladeshilla, Nepalilla tai Sri Lankalla resursseja ei liiemmin ole. Myös Afrikan maiden mahdollisuudet auttaa ulkomailla työskenteleviä kansalaisiaan ovat rajalliset.
– Maiden välillä on suuria eroja.
Myös monet kansainväliset yritykset huolehtivat henkilökunnastaan ja evakuointisuunnitelmat ovat valmiina. Poikkeusoloista saatiin kokemusta koronapandemian aikaan.
Matalapalkka-aloja ja vierastyöläisiä varautumissuunnitelmat eivät koske. Siirtolaisuusjärjestö IOM pyrkiikin etsimään yhteistyössä yritysten kanssa malleja, joilla vierastyöläisten asemaa voitaisiin poikkeusoloissa parantaa. Palkkausketjut ovat kuitenkin pitkiä ja alihankkijoita ja toimijoita on paljon.
– Kriiseistä näyttää tulleen uusi normaali.
Työvoimaa riittää, vaikka ohjukset ujeltavat
Persianlahdella työskentelee Tanja Dedovicin mukaan arviolta 30 miljoonaa siirtotyöläistä. Miljoonien ihmisten kotiuttaminen olisi valtava ja käytännössä mahdoton tehtävä.
– Vaikka vierastyöläiset altistuisivat sodan vaaroille, joukoittain lähtijöitä ei ole.
Esimerkiksi Arabiemiraattien noin 11 miljoonasta asukkaasta yli 10 miljoonaa on vierastyöläisiä.
Sota sinänsä lisää työnhakijoiden määrää. YK:n kehitysohjelma UNDP valottaa uudessa raportissaan sodan vaikutuksia Lähi-itään.
Vakavimmat vaikutukset tuntuvat Levantin alueella, johon luetaan Syyria, Libanon, Jordania ja palestiinalaisalueet. Israelin maaoperaatio Libanonin rajavyöhykkeellä on ajanut toista miljoonaa ihmistä kodeistaan. Työttömiä työnhakijoita ilmaantuu raportin arvion pelkästään Libanonista vähintään satojatuhansia vuodessa.