Euroopan keskuspankki päättää torstaina ohjauskorosta – tai toivottavasti vain lausuu.
Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden puheita kuunnellaan taas tarkasti torstaina, jolloin EKP julkistaa korkopäätöksensä. Kuva: Heiko Becker / Reuters
29.4. 15:00
Lue tiivistelmä
Euroopan keskuspankki päättää torstaina eli vappuaattona ohjauskoroista.
Markkinat odottavat, ettei EKP nosta korkoja vielä huhtikuussa.
S-Pankki ennustaa vain yhtä koronnostoa tänä vuonna, Nordea aiemmin peräti neljää.
Euroalueen inflaatio kiihtyi maaliskuussa 1,9 prosentista 2,6 prosenttiin.
Vappuun laskeudutaan Euroopan keskuspankin korkokokouksella. On tämäkin tilanne: nyt pitää toivoa, että euroalueen talouskasvu näyttäisi hyytyneen viime viikkoina riittävästi. Silloin öljyn kallistumisen tuomat inflaatiopaineet eivät EKP:n silmissä uhkaisi levitä liikaa muihin tuotteisiin tai palveluihin. Muuten hintarallia pitää kuristaa ohjauskoron nostoilla, joista yksikin riittäisi heiluttamaan Suomen hentoa taloutta. Paras alku vapulle olisi siis se, ettei keskuspankki tee mitään.
Talouskasvua ennakoiva tärkeä mittari eli euroalueen ostopäällikköindeksi kertoi aiemmin huhtikuussa, että talouden näkymät ja toimeliaisuus ovat heikenneet odotettua enemmän. Sen perusteella markkinat odottavat, ettei keskuspankki lähtisi kiristämään rahapolitiikkaa vielä huhtikuussa vaan tyytyisi heristämään sormea hintojen nousun uhasta. Euroalueen inflaatio kiihtyi jo maaliskuussa 1,9 prosentista 2,6 prosenttiin.
EKP:n eri ennustevaihtoehtojen inflaatiohuippu vaihtelee noin kolmen ja yli kuuden prosentin välillä sen mukaan, millainen hintashokki Lähi-idän sodan seurauksena syntyy. Matkaa jäisi pahimmassakin vaihtoehdossa vielä melkoisesti lokakuuhun 2022, jolloin euroalueen inflaatio ylsi peräti 10,6 prosenttiin.
Näkymät vaihtelevat ja elävät. S-Pankki arvioi alkuviikosta, että EKP nostaa tänä vuonna ohjauskorkoa vain kerran, kesäkuussa. Talletuskorko olisi sen jälkeen 2,25 prosenttia. S-Pankki pitää sitäkin Suomen tilanteen kannalta liian korkeana.
Nordea päivitti omaa ennustettaan aiemmin huhtikuussa. Suuri liikepankki ennusti tuolloin, että EKP nostaa korkoja tänä vuonna peräti neljästi, jolloin ohjauskorko olisi jo kolme prosenttia. Nordeakin uskoi nostojen alkavan vasta kesäkuussa, mutta jatkoa siis seuraisi.
Suomalaisten asuntolainojen keskikorko oli alkuvuonna tasaantunut vajaaseen kolmeen prosenttiin. Yleisimmin viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor ei vielä ole tarjoillut mitään tavatonta pommia, mutta korko on silti noussut helmikuusta hiukan yli puoli prosenttiyksikköä reiluun 2,7 prosenttiin. Sekin kirpaisee velkaisia sitä mukaa, kun koron tarkistuspäivä koittaa.
Nordea kuitenkin huomauttaa, että Lähi-idän kriisin pitkittyminen ja inflaatiopaineiden laajeneminen voivat kääntää korot nopeaankin nousuun. Selväksi on käynyt muutenkin, että mitä pidempään sotiminen ja kuljetusreittien tukkiminen jatkuvat, sitä enemmän murheita Suomelle aiheutuu. Hyötyjät ovat harvassa: yksi on öljynjalostaja Neste, jonka öljytuotteiden vertailukelpoinen käyttökate yli kolminkertaistui 373 miljoonaan euroon tammi–maaliskuussa.