Telan väistyvä toimitusjohtaja haluaa herätellä keskustelua vähimmäiseläkkeiden tasosta.
Suvi-Anne Siimes jättää tehtävänsä Telan toimitusjohtajana. Kuva: Sami Kero / HS
Paikkansa jättävän Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan työn merkitys on hämärtynyt nykyisessä eläkekeskustelussa.
Työnteosta syntyvän eläkkeen ja vähimmäiseläkkeen välinen ero jää liian pieneksi.
– On aito ongelma, että tätä maata pystyssä pitävät pieni- ja keskipalkkaiset huomaavat, ettei heidän eläkkeensä merkittävästi eroa siitä, mitä voi saada ilman työntekoa, Siimes sanoo Telan sivuilla jäähyväishaastattelussaan.
– Vähimmäisturva kuuluu olla, mutta on aivan keskeinen kysymys, mikä on työnteosta syntyvän eläkkeen ja vähimmäiseläkkeen välinen ero.
Ajatusta siitä, että eläketurvan pitäisi syntyä työstä eikä asumisajasta, kutsutaan työlinjaksi. Siimeksen mukaan työlinjan merkitys vain kasvaa heikentyneen julkisen talouden oloissa.
Työeläkkeisiin kohdistuu tällä hetkellä paljon kriittistä keskustelua ja leikkauspuhetta.
– Jos käymme keskustelua työeläkkeiden leikkauksista, sitä ei voi rehellisesti käydä ilman, että koko eläkejärjestelmä on pöydällä – mukaan lukien vähimmäiseläkkeet, niiden saantiehdot ja suhde pienipalkkaisten työnteosta syntyviin työeläkkeisiin, Siimes toteaa.
Maaliskuussa Siimes otti kantaa maahanmuuttajien eläkkeisiin. Hän totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että esimerkiksi Ruotsissa vähimmäiseläke pienenee, mikäli on työikäisenä asunut maassa alle 40 vuotta.
Suomessa oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
Siimes muistuttaa, että takuueläke luotiin aikana, jolloin Suomen valtiontalous oli huomattavasti nykyistä vahvempi.
– Takuueläkettä luotaessa elettiin aikaa, jolloin valtiontalous oli hyvässä kunnossa – nyt tilanne on täysin toinen, Siimes toteaa.
Telan uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok). Hän aloittaa toukokuun alussa.