Julki tulleesta aineistosta käy ilmi, minkälaisia säästöehdotuksia valtiovarainministeriö esitti hallitukselle.
Hallitus sai kehysriihineuvotteluissa eteensä jälleen valtiovarainministeriön pitkät säästölistat.
Torstaina julki tulleesta aineistosta käy ilmi, minkälaisia leikkauskohteita ministeriö esitti hallitukselle.
IS esittelee näistä kohteista 15.
Jutun lopussa kerrotaan, mistä hallitus lopulta päätti säästää.
1) Ooppera ja Kansallisteatteri
Valtiovarainministeriö esitti kansallisten taidelaitosten indeksikorotusten jäädyttämistä vuosille 2026–2027.
Kansallisooppera- ja baletti saa tällä hetkellä valtiolta vuosittain rahoitusta 40,4 miljoonaa, Kansallisteatteri 12,1 miljoonaa ja Kansallisgalleria 14,3 miljoonaa.
Indeksijäädytys olisi pienentänyt valtion menoja ensi vuonna 1,9 miljoonaa.
2) Pienituloisten eläkkeet
Ministeriö ehdotti indeksikorotusten jäädyttämistä myös kansaneläkkeistä ja takuueläkkeistä.
Takuueläke on tarkoitettu kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon turvaamiseen. Takuueläke (991 e/kk) on nousemassa ensi vuonna ilman jäädytystä tämän hetkisen arvion mukaan 15 eurolla kuukaudessa.
Kansan- ja takuueläkkeiden indeksijäädytysten säästövaikutukseksi arvioitiin ensi vuoden tasossa 120 miljoonaa.
Valtiovarainministeriö väläytti kansan- ja takuueläkkeiden indeksikorotusten jäädyttämistä. Kuva: Colourbox
3) Opetushallituksen lakkauttaminen
Ministeriö ehdotti nykymuotoisen Opetushallituksen lakkauttamista ja sen sulauttamista osaksi ministeriötä.
Toimenpiteen säästövaikutukseksi arvioitiin ensi vuoden tasossa 15 miljoonaa.
Ministeriö esitti Opetushallituksen lakkauttamista jo viime syksynä budjettiriihen yhteydessä, mutta hallitus ei ehdotukselle lämmennyt.
4) Ei tukea liikuntapaikkarakentamiseen
Ministeriö esitti liikuntapaikkarakentamisen rahoittamisen lakkauttamista. Säästövaikutukseksi arvioitiin 13 miljoonaa euroa vuodessa.
5) Ei kiintiöpakolaisia
Ministeriö ehdotti, ettei kiintiöpakolaisia otettaisi enää lainkaan vastaan. Toimenpiteen arvioitiin säästävän ensi vuonna kuusi miljoonaa.
Ministeriö esitti myös leikkauksia kotouttamiskorvauksiin sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.
Ministeriön mukaan kustannuksia voitaisiin alentaa irtisanomalla vuokrasopimuksia niiltä vastaanottokeskuksilta, joilla on korkea vuorokausikustannus.
6) Merenkulun miehistötuki
Ministeriö esitti palveluhenkilöstön rajaamista miehistötuen ulkopuolelle. Miehistötuki on osa varustamotukea, jota maksetaan varustamoille, joiden kauppa-alukset purjehtivat Suomen lipun alla.
Säästövaikutukseksi arvioitiin 35,6 miljoonaa vuodessa.
Viking Line on uhannut siirtää laivansa Ruotsin lipun alle, jos yritystukia leikataan. Kuva: Sami Kero / HS
7) Luonnonsuojelurahoitus
Ministeriö ehdotti 15 miljoonan leikkausta luonnonsuojelurahoitukseen.
Leikkaus olisi kohdistunut Sanna Marinin (sd) hallituksen pysyviin määrärahalisäyksiin. Säästövaikutukseksi arvioitiin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi ministeriö esitti Saaristomeri-ohjelman perumista. Tämän toimenpiteen arvioitiin säästävän vuosittain 10 miljoonaa.
8) Tasa-arvon edistäminen
Ministeriö ehdotti 10 miljoonan leikkausta valtionapuun, jolla edistetään tasa-arvoa esi- ja perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
Avustus on nousemassa ensi vuonna 60 miljoonaan, ja ministeriö katsoi, että avustusta voisi pienentää.
Valtionapu on tarkoitettu erityisesti kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla.
9) Joululahjarahat ja puoluetuki
Ministeriö esitti eduskunnan joululahjarahakäytännön lakkauttamista. Puolueet jakavat joulun alla rahaa suosikkikohteisiinsa niin sanotusta jakamattomasta varauksesta.
Joululahjarahojen lakkauttamisen arvioitiin säästävän ensi vuonna 40 miljoonaa euroa.
Ministeriö ehdotti myös 10 prosentin leikkausta puoluetukeen. Tällä olisi säästetty ensi vuonna arviolta 3,5 miljoonaa.
10) Vähemmän ulkomaanedustustoja
Ministeriö ehdotti Suomen ulkomaanedustustojen vähentämistä. Ulkomailla on tällä hetkellä 90 toimipistettä.
Yhden pienen edustuston vuosikustannus on noin miljoona euroa. Ministeriö esitti kahden miljoonan euron leikkausta edustustoverkkoon.
Valtiovarainministeriö nipistäisi Suomen edustamisesta ulkomailla. Kuvassa Suomen EU-edustusto Brysselissä.
11) Eläkkeellä olevien maataloustuet
Ministeriö esitti erilaisten harkinnanvaraisten tukien, kuten kyläkauppatuen ja kylätoiminnan avustuksen lopettamista. Säästövaikutukseksi arvioitiin 2,8 miljoonaa vuodessa.
Ministeriö esitti myös erilaisia leikkauksia maataloustukiin. Yksi leikkaus olisi kohdistettu vanhuuseläkettä saaviin viljelijöihin.
Joka kuudennella maatilalla (6 000 tilaa) viljelijä on yli 68-vuotias.
12) Yksinhuoltajien lapsilisät
Ministeriö ehdotti lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta (73,30 euroa/kk) luopumista. Toimenpiteen arvioitiin säästävän 119 miljoonaa vuodessa.
Ministeriö väläytti myös sisarkorotusten poistamista lapsilisistä. Ministeriön mallissa jokaisesta lapsesta maksettaisiin lapsilisää 100 euroa kuussa.
Tällä hetkellä esimerkiksi kolmannesta lapsesta maksettava lapsilisä on 133,80 euroa kuussa ja neljännestä 173,25 euroa kuussa.
Sisarkorotusten poistamisen säästövaikutukseksi arvioitiin 105 miljoonaa euroa vuodessa.
Ministeriön säästölistalta löytyivät myös lapsilisät. Kuva: Colourbox
13) Eläkkeensaajien asumistuki
Ministeriö esitti eläkkeensaajien asumistuen lopettamista ja tuen saajien siirtämistä yleisen asumistuen piiriin.
Säästövaikutukseksi arvioitiin 161 miljoonaa euroa ensi vuoden tasossa.
14) Hankkeita jäihin
Ministeriö ehdotti sosiaali- ja terveysministeriön määräaikaisten kehittämishankkeiden lopettamista suunniteltua aiemmin.
Näihin hankkeisiin kuuluivat esimerkiksi itsemurhien ehkäisyohjelma, saamenkielisten sote-palveluiden kehittämisohjelma ja C-hepatiitin eliminoinnin kehittämishanke.
Toimenpiteen arvioitiin säästävän ensi vuonna viisi miljoonaa.
15) Yliopistojen indeksit
Ministeriö esitti erilaisten indeksien, myös yliopistoindeksin jäädyttämistä. Ensi vuoden indeksikorotus yliopistoille on arviolta 50 miljoonaa.
Säästölistalta löytyi myös ammatillisen koulutuksen indeksikorotusten jäädyttäminen. Tämän arvioitiin säästävän ensi vuonna 25 miljoonaa.
Näistä lopulta säästettiin
– Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset: säästövaikutus ensi vuonna arviolta 35 miljoonaa. Kohde löytyi myös valtiovarainministeriön listalta.
– Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus: hallitus korottaa mm. terveyskeskusmaksua ja säätää leikkaus- ja toimenpidemaksun sekä vainajan säilytysmaksun. Säästövaikutukseksi ensi vuoden tasossa arvioidaan 87,75 miljoonaa.
– Kuntien peruspalveluiden valtionosuudet: säästövaikutukseksi arvioidaan ensi vuoden tasossa 60 miljoonaa. Ministeriö ehdotti valtionosuuksiin 150 miljoonan leikkausta.
– Evankelisluterilaisen kirkon valtion rahoitus ja ortodoksisen kirkon valtionavustus: säästö 2028 arviolta 8,5 miljoonaa.
– Perusväylänpito: arvioitu säästövaikutus ensi vuonna 30 miljoonaa.
– Lääkekorvausten ehdolliset palautukset: arvioitu säästö ensi vuonna 15 miljoonaa. Järjestelmässä lääkeyhtiöt palauttavat Kelalle osan lääkkeen myyntituloista, jos lääkettä esimerkiksi käyttää odotettua useampi potilas.
– Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sote-henkilöstön erikoistumiskoulutukseen: arvioitu säästö ensi vuonna 10 miljoonaa.
– Valtionosuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon: säästövaikutus neljä miljoonaa.
– Avustukset yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen: sote-järjestöjen valtionavustusten tasoa leikataan 50 miljoonaa. Ministeriö ehdotti 100 miljoonan leikkausta sote-järjestöjen valtionapuihin.
– Valtionhallinnon toimintamenot: arvioitu säästö ensi vuonna 60 miljoonaa.
– Tutkimus- ja kehittämistoiminta: leikataan mm. Business Finlandin ja Suomen Akatemian avustusvaltuuksia. Arvioitu säästö ensi vuonna 20 miljoonaa.
Lähteet: Valtiovarainministeriö, valtioneuvosto