Timo Vornasen mukaan on ongelma, ettei kukaan tiedä paljonko esimerkiksi Päivi Räsäsen 7 vuoden syyttämisprojekti on kansalle ja syyttäjälaitokselle maksanut.
Kansanedustaja Timo Vornanen (tv) on tiedustellut eduskunnan tietopalvelusta kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) oikeusprosessin seitsemän vuoden aikana syntyneitä syyttäjäkustannuksia.
Korkein oikeus (KKO) tuomitsi maaliskuussa Räsäsen (kd.) sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Se katsoi, että Räsänen on solvannut homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen takia.
– Saamastani vastauksesta ilmenee, että kukaan ei tiedä paljonko tämä seitsemän vuoden syyttämisprojekti on kansalle ja syyttäjälaitokselle maksanut, Vornanen kertoo Iltalehdelle.
Vornasen mukaan kyse on varmuudella huomattavista summista, mutta minkäänlaista projekti-/työaika- tai kustannusseurantaa ei hänen saamansa vastauksen perusteella vaikuta olleen.
– Tämä on mielestäni aivan käsittämätöntä touhua. Tehdään seitsemän vuoden projektia ja kukaan ei seuraa kustannuksia. Miten on mahdollista tämmöinen toiminta? Mielestäni julkista valtaa ja verorahoja käyttävien tahojen pitää tehdä projekteistaan työajan- ja kustannusseuranta.
Tehty virkatyönä
Vornaselle on välitetty valtakunnansyyttäjänvirastosta eduskunnan tietopalvelulle lähetetty vastaus, jonka Iltalehti on nähnyt.
Vastauksessa sanotaan, että asian kokonaiskustannuksia koskevaan kyselyyn ei voida vastata. Valtakunnansyyttäjänvirastolla ei ole kyseistä tietoa.
Syyttäjälaitoksella ei ole esimerkiksi tietoa asian käsittelykustannuksista esitutkintaa suorittaneelle poliisille ja tuomioistuinlaitokselle.
Syyttäjälaitoksessa asiaa on käsitellyt eri aikoina kaksi valtakunnansyyttäjää, kaksi valtionsyyttäjää, syyttäjäylitarkastaja ja aluesyyttäjä sekä kansliahenkilökuntaa.
Valtakunnansyyttäjänvirastosta todetaan, että kaikki ovat tehneet asiaan liittyvät työtehtävät virkatyönään. Yksittäisen asian hoidon hintaa ilman ajantasaista seurantaa ei kyetä jälkikäteen arvioimaan ilman eri selvityksiä.
Osa Räsäsen tapauksessa työskennelleistä on jo eläkkeellä tai muissa töissä, minkä vuoksi kokonaiskustannusten selvittäminen ei onnistuisi edes suuntaa antavasti.
Ei halua syyllistää syyttäjälaitosta
Poliisitaustainen Vornanen sanoo tietävänsä, että poliisissa jopa melko pienistä projekteista tehdään työaika- ja kustannusseurantaa.
– Miten syyttäjälaitos voi tehdä tällaisia vuosien projekteja ja kukaan ei tiedä mitä projektit maksavat? Mielestäni aivan järkyttävää touhua. Varsinkin tässä valtion taloustilanteessa.
Vornanen painottaa, ettei ole missään nimessä syyllistämässä tai osoittelemassa sormella syyttäjälaitosta. Hän sanoo, että pointti on lähestyä asiaa yhteiskunnallisesta ja läpinäkyvyyden näkökulmasta. Hänestä kustannusseurantaa tarvittaisiin.
– Se olisi ihan vastuullista valtiontalouden näkökulmasta. Ihmiset eivät ikinä saa tietää, mitä prosessit maksavat, jos ei virkakunta pidä seurantaa.
Vornanen on myös itse käynyt hiljattain oikeutta ja saanut tuomion rikoksista liittyen yökerho Ihkun paljon julkisuutta saaneisiin tapahtumiin. Helsingin hovioikeus ei ole myöntänyt jatkokäsittelylupaa ja hän harkitsee yhä asian viemistä korkeimman oikeuden käsiteltäväksi.
Hän toteaa, että jo kestonkin perusteella hänen ja Räsäsen tapauksia ei voi verrata eikä hän pahastu, jos joku haluaa hänenkin tapauksen kustannukset selvitellä.
Räsäsen oikeustapauksen käymisestä Vornanen ei vaikuta olevan vakuuttunut ja ihmettelee haastattelussa muun muassa, onko tapaus ajojahtia tai seitsemän vuoden väärti.
”Se on kaikki veronmaksajien piikkiin”
Päivi Räsänen on pohtinut itsekin pitkän oikeustapauksensa yhteiskunnallisia kustannuksia. Hän muistuttaa, että asia on työllistänyt niin syyttäjälaitosta, poliisia kuin isoa määrää tuomareita eri oikeusasteissa.
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd). Timur Yilmaz
– Varmasti aika iso on se lasku, hän sanoo mutta ei lähde numeraalisesti summaa arvioimaan.
– En tunne ihmisten työtapoja, miten paljon he ovat työtunneissa esimerkiksi käyttäneet tähän juttuun aikaa. Mutta korkeimmassakin oikeudessa oli jo esittelijä ja viisi tuomaria, jotka aika pitkään tätä käsittelivät, hovioikeudessa ja käräjäoikeudessa molemmissa kolme tuomaria. Lisäksi on avustava henkilökunta.
Vornasen tavoin Räsänen pitäisi hyvänä, että kustannusseurantaa olisi jo pelkästään avoimuuden vuoksi.
– Varsinkin syyttäjä tekee merkittäviä ratkaisuja veronmaksajien rahoilla. Tämä ei koske vain omaa asiaani.
– Kuvio on sellainen, että jos syyttäjä voittaa keissinsä, vastaaja on maksuvastuussa. Jos syyttäjä häviää, syyttäjällehän ei tule mitään, se on kaikki veronmaksajien piikkiin. Syyttäjällä ei ole mitään menetettävää. Jokainen kansalainen, joka miettii, lähteekö viemään oikeuteen jotain asiaa, joutuu miettimään kustannuksia. Syyttäjälaitos ei joudu tätä miettimään. Niillä on veronmaksajien piikki auki.
Räsänen sanoo toisaalta ymmärtävänsä, että oikeudenhoito maksaa. Hän ei halua olla rajoittamassa syyttäjän oikeutta käynnistää juttuja vaikka kustannusseuraa kaipaakin.
Vuodet vierivät ja aina kestää
Suomessa on käyty paljon keskustelua pitkistä oikeudenkäyntiajoista.
Räsänen sanoo, ettei hänen oikeudenkäyntinsä ollut hänelle henkilökohtaisesti ongelma mutta esimerkiksi joidenkin yrittäjien tilanne esimerkiksi talousjutuissa voi käydä hyvin vaikeaksi, jos vuodet vierivät eikä ratkaisua kuulu.
Pitkät oikeudenkäyntiajat aiheuttavat monille kansalaisille Räsäsen mukaan merkittäviä taloudellisia riskejä.
– Tietysti se on [oikeuslaitoksen] resursseista kiinni, sen minä ymmärrän. Resurssitkin vaatisivat oikeuslaitoksessa varmasti korjaamista, mutta kustannusseuranta on vähän eri asia.
