Takauslainat | Hallitus höllensi ehtoja, joilla se takaa esimerkiksi taloyhtiöiden putkiremonttien lainoja. Lisäksi asp-lainan ehtoja löysättiin.
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto varoitti Petteri Orpon hallitusta kasvattamasta valtion luottoriskiä. Kuvassa Orpo puhuu lehdistölle Säätytalon edustalla kehysriihen ollessa käynnissä 22. huhtikuuta. Kuva: Kalle Koponen / HS
Lue tiivistelmä
Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessä höllentää valtiontakausten ehtoja taloyhtiöiden putkiremonttilainoille enemmän kuin valtiovarainministeriö suositteli.
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto varoitti hallitusta kasvattamasta valtion luottoriskiä, koska valtiontakausten kanta on kasvanut 23,2 miljardista eurosta vuonna 2010 jo 73 miljardiin euroon vuoden 2025 lopussa.
Hallitus laski myös asp-lainojen omarahoitusosuuden 10 prosentista 5 prosenttiin, vaikka ministeriö totesi päätöksen lisäävän valtion luottoriskiä.
Petteri Orpon (kok) hallitus teki kehysriihessään huhtikuussa useita päätöksiä, jolla yritetään vauhdittaa asuntokauppaa ja korjausrakentamista.
Hallitus päätti esimerkiksi laskea asp-lainojen omarahoitusosuuden viiteen prosenttiin asunnon ostohinnasta. Samoin hallitus päätti höllentää ehtoja, joilla taloyhtiöt voivat saada valtiontakauksen esimerkiksi putkiremonttilainaan.
Julkisuuteen toimitettujen aineistojen perusteella valtiovarainministeriö (VM) suhtautui molempiin päätöksiin varsin kriittisesti. Päätökset kasvattavat valtion luottoriskiä: vaara on se, että valtio joutuu maksajaksi, jos asunnonostajat ja taloyhtiöt eivät pystykään maksamaan lainojaan takaisin.
Muistioista paljastuu, että VM:n rahoitusmarkkinaosasto varoitti hallitusta kasvattamasta valtion takausvastuita liikaa.
Suomessa on tätä nykyä varsin yleistä, että taloyhtiöiden on vaikea saada pankista lainaa esimerkiksi putkiremonttiin.
Tämä johtuu siitä, että suurin osa Suomen kunnista menettää jatkuvasti väestöään. Se taas johtaa siihen, että asuintalojen vakuusarvot laskevat, ja siksi pankit pitävät lainan myöntämistä liian suurena riskinä. Ongelmia on ollut muuttotappioalueiden lisäksi myös suurissa kaupungeissa.
Valtio takaa peruskorjauslainoja tietyin ehdoin. VM totesi hallitukselle toimittamassaan muistiossa, että näitä ehtoja voidaan hieman höllentää.
Tällä hetkellä taloyhtiö voi saada valtiontakauksen, jos peruskorjaukseen tarvittavien lainojen yhteismäärä on enintään 50 prosenttia kiinteistön arvosta. Takauslainan osuus saneerauskustannuksista taas saa olla enintään 70 prosenttia.
VM ehdotti, että hallitus voi harkita muutosta, jossa lainojen yhteismäärä saisi olla 60 prosenttia kiinteistön arvosta ja takauslainan osuus enintään 75 prosenttia remonttikustannuksista.
Hallitus päätyi kuitenkin höllentämään ehtoja enemmän: se päätti, että lainojen osuus kiinteistön arvosta saa olla jatkossa 70 prosenttia ja takauslainan osuus remonttikustannuksista 80 prosenttia.
Suurimmat riskit kohdistuvat VM:n mukaan sellaisiin tilanteisiin, joissa valtio takaa lainoja muuttotappioalueilla. Myös pienet taloyhtiöt ovat riski, koska yhdenkin osakkaan maksukyvyttömyys voi vaikeuttaa yhtiön taloudenpitoa.
Takausehtojen höllentäminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että veronmaksajat rupeavat nyt takaamaan lainoja missä tahansa alueilla. Uudet ehdot on edelleen täytyttävä, ja lisäksi takauspäätös arvioidaan aina jokaisen lainan kohdalla erikseen.
Valtiovarainministeriö ei myöskään innostunut ideasta löysätä asp-lainojen ehtoja.
Tällä hetkellä ensiasunnon ostajan täytyy säästää vähintään 10 prosenttia asunnon hinnasta, jotta hän voi saada asp-lainaa. Hallitus laski osuuden viiteen prosenttiin.
Tällainen päätös lisäisi valtion luottoriskiä, VM varoitti ennen kehysriihtä. Asp-lainoissa on automaattinen valtiontakaus.
”Jos asp-säästäjällä on taloudelliset edellytykset ostaa ensiasunto jo 5 prosentin omavastuuosuudella, hänen on mahdollisuus saada tavallista markkinaehtoista asuntolainaa. Täten myös 10 prosentin omarahoitusosuus kohdistaa tuen sitä enemmän tarvitseville, mikä on yksi järjestelmän tavoitteista” VM kirjoittaa muistiossaan.
Luottoriskin kasvattaminen ei VM:n mukaan ole viisasta siksi, että valtiontakausten ja -takuiden olemassa oleva taso on jo nyt korkea ja se on ollut pitkäkestoisessa kasvussa.
Vuonna 2010 takauskanta oli 23,2 miljardia euroa ja vuoden 2025 lopussa kanta oli 73 miljardia euroa. Nopeimmin ovat kasvaneet valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveraan ja asuntorahoitukseen liittyvät takausvastuut.
”Pitkäkestoista riskinottoa ei tule lisätä ottaen huomioon valtionvastuiden (valtionvelka ja takausvastuut) korkea taso ja valtion heikentynyt riskinkantokyky”, ministeriö kirjoitti muistiossaan ennen kehysriihtä.