- Ylen Sukuni murhamysteeri -podcast selvittää suomalaisten tiedustelijoiden epäilyttäviä kuolemia.
- Sarja alkaa Lapuan patruunatehtaan johtajan Volter Asplundin murhalla vuodelta 1932. Tekijä oli neuvostovakooja ”herra Stenin” manipuloima taloudenhoitaja Jenny Anttila.
- Sotatieteiden tohtori Heidi Ruotsalaisen mukaan tapausta ei aikanaan osattu yhdistää Neuvostoliiton laajempaan vakoiluun Suomessa.
Kun Ruut Lehto esittelee Lapuan patruunatehtaan museota, kierroksilla muistellaan tehtaan lataamon tuhoisaa räjähdystä vuodelta 1976.
Siitä ja myös lapuanliikkeestä syntyy keskustelua, sillä tapahtumat ovat Lehdon yleisölle yleensä tuttuja.
Patruunatehtaalla vuonna 1932 tapahtunut tehtaanjohtajan murha on yleisölle tuntemattomampi.
– Se on ensimmäisiä traagisia tapahtumia tämän alueen historiassa, sanoo Lehto.
Patruunatehtaan johtaja Volter Asplund oli Lapualla valmistetun, uudenlaisen torpedoluodin kehittäjä ja hänellä oli tietoa, joka kiinnosti Neuvostoliittoa.
Tiedoista oli kiinnostunut myös neuvostovakooja, herra Sten, johon nuori Jenny Anttila, 21, rakastui.
Johtaja Asplundilla oli suuri merkitys tehtaalle, kertoo Ruut Lehto videolla:
Video: Tarmo Niemi / YleTuskin ainoa tapaus laatuaan
Ylen Sukuni murhamysteeri -podcastin tämän kauden teema on suomalaisten tiedustelijoiden oudot kuolemat. Vyyhti alkaa purkautua Lapuan patruunatehtaan johtajan murhan käsittelystä.
Podcastissa vanhoja kaivelemassa ovat sotatieteiden tohtori Heidi Ruotsalainen ja tiedusteluhistorian tutkija, tietokirjailija Mikko Porvali.
– Laitoimme tiedusteluun liittyviä kuolemantapauksia aikajanalle ja huomasimme, että näitähän on aika paljon, Ruotsalainen sanoo.
Tiedustelu-upseerien kuolemansyyt vaihtelevat, mutta yhdessä ne muodostavat Ruotsalaisen mukaan kiinnostavan kokonaisuuden.
Lapuan tapauksesta tiedetään, että kun 20 kuukautta hautaamisen jälkeen tehtaanjohtaja Volter Asplundin ruumis kaivettiin ylös haudasta, siitä löytyi merkkejä myrkystä.
Jenny Anttila myös tunnusti oikeudessa myrkyttäneensä Asplundin, ja sai siitä tuomion.
– Tämä on äärimmäisen kiinnostava tapaus, koska tässä on lainvoimainen tuomio eli oikeuden pöytäkirjat ja kuulustelupöytäkirjat olemassa, toisin kuin muista jutuista.
Alla on lomake, jolla kuka tahansa voi kertoa tietoja, muistoja ja suvussa kulkeineita puheita vastaavista tapauksista.
– Tapauksia voi olla tiedustelualaan, puolustusteollisuuden alaan tai poliittiseen puoleen liittyen. Kaikki tällaiset epäilyttävät kuolemat kiinnostavat meitä hyvinkin paljon, Ruotsalainen sanoo.
Rakkaudesta se vakoojakin toimii
Jenny Anttila, patruunatehtaan johtajan perheen taloudenhoitajatar, valikoitui vakoojattareksi, koska hänellä oli pääsy johtajan perhepiiriin ja tehtaalle, Heidi Ruotsalainen arvelee.
– Neuvostoliiton tiedustelu pyrki etsimään ja profiloimaan oikeantyyppiset ihmiset, pohtimaan heidän heikkouksiaan ja vahvuuksiaan, ja mitä kautta heihin pääsee käsiksi.
Jennyyn päästiin käsiksi romanttisen suhteen kautta.
Vuoden 1932 tapahtumat ovat esillä patruunatehtaan museossa. Video: Tarmo Niemi / Yle
Anttilan tehtäväksi tuli ujuttaa Asplundille myrkky, jonka hän sai herra Steniltä.
Myrkyn piti sairastuttaa johtajaa sen verran, että hänen hallussaan olleet punakantiset kirjat saataisiin varastettua. Niissä Asplundin tiedettiin säilyttävän salaisia papereitaan.
Johtaja kuitenkin kuoli, ja peli, johon Jenny oli joutunut, osoittautui vaarallisemmaksi kuin hän oletti, Ruotsalainen sanoo.
– Hän pyrkikin kuulusteluissa korostamaan, että ei ymmärtänyt, mihin lapsellisuuttaan lähti mukaan.
Anttila on haudattu Ilmajoelle.
Herra Sten, oikealta nimeltään Kustaa Adolf Kurki, pakeni Neuvostoliittoon ennen kuin murha paljastui.
1950-luvun kuvissa näkyy tehtaanjohtajan harjakattoinen omakotitalo tehdasalueen laidalla:
Kuvat: Lapuan patruunatehtaan museon kuva-arkisto (vasen), Lapuan patruunatehtaan museon kuva-arkisto (oikea)Ei mielletty tiedustelutoiminnaksi
Heidi Ruotsalainen näkee Asplundin murhassa yhteyden Neuvostoliiton tiedustelutoimintaan. 1930-luvulla sitä ei ehkä huomattu, hän arvelee.
– Tapausta ei välttämättä osattu sitoa osaksi laajempaa kuvaa siitä, minkä tyyppisiä asioita neuvostotiedustelu Suomessa teki.
Yksi asia, joka tutkijaa ihmetyttää on se, ettei terveelle, yllättäen menehtyneelle puolustusteollisuusjohtajalle tehty ruumiinavausta.
– Niitä tehtiin toki siihenkin aikaan, mutta paljon nykyistä harvemmin.
Vielä 1950–60-luvuilla epäilyksiin tiedustelu- ja vastatiedustelu-upseerien mahdollisista myrkyttämisistä olisi epäilemättä suhtauduttu varovasti poliittisen toimintaympäristön takia, Ruotsalainen arvelee.
– Ei kukaan varmasti ole edes halunnut ajatella sellaista vaihtoehtoa, että YYA-sopimuksen hengessä myrkytettäisiin tai muuten hengiltä saatettaisiin suomalaisia tiedustelumiehiä.
Harrastajateatterin näyttämölle
Teatteri Lapua teki vuonna 2003 näytelmän Asplundin murhasta. Antti Tuurin kirjoittama Punakantiset kirjat -näytelmä esitettiin autenttisilla tapahtumapaikoilla.
– Se oli ensimmäinen kerta, kun tästä tehtiin mitään. Asia oli kaikille uusi, koska se oli salaista tietoa, sanoo näytelmän harrastajateatterille tuottanut Kari Manu.
Teatteri oli hyvä keino tuoda tapahtuma esiin, sanoo Kari Manu:
Video: Tarmo Niemi / Yle