Pitkän uran ympäristösihteerinä tehnyt Vesa Ojanperä on nähnyt työssään ja myös vapaa-ajallaan, kuinka ympäristöasiat sekä luonto ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana. Hän kertoili havainnoistaan Olokkari-illassa Ruukin kirjastolla torstaina 23. huhtikuuta.
Vanhan Siikajoen kunnan ympäristösihteerinä Ojaperä aloitti 1987. Eläkkeelle hän jäi vuoden 2024 lopussa Pyhäjoen ympäristösihteerin virasta, ja siinä välissä hän on hoitanut myös Ruukin, Pattijoen ja Raahenkin ympäristösihteerin tehtäviä.
Virkauran aikana lait, säädökset ja käytännöt ovat muuttuneet. Onpa Suomi saanut ympäristöministeriönkin Ojanperän työvuosina.
– Perustettiin ympäristöministeriö, josta sanottiin että sen tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Mutta eivät ole ympäristöasiat tulleet kuntoon, hän kertoi.
Vesistöasioissa on siirrytty patoamisesta ja rakentamisesta ennallistamisen puolelle. Tärkeäksi on tullut vesistöjen palauttaminen luonnontilaan, mistä on hyvänä esimerkkinä Siikajoen vesistöalueen kunnostus ja Pöyryn padon purkuhanke.
Energiasektorilla on tapahtunut niin suuri muutos, ettei Ojanperä olisi osannut sitä ennustaa. Hänen syntymästään vuodesta 1957 lähtien energiankulutus on kahdeksankertaistunut ja työuran alusta lähtien kaksinkertaistunut.
– Energian käyttö on radikaalisti muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tarve on kasvanut. Vielä kymmenen vuotta sitten keskusteltiin, onko Suomessa tilaa uudelle ydinvoimalalle, silloin katsottiin että ei. Nyt näyttää siltä, että sähkönkulutus kasvaa niin, ettei nykyiset voimalat eikä tuulivoimakaan riitä, hän totesi.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa on väistymässä ja ydinvoiman rinnalle ovat erilaiset bioenergian muodot, kuten tuuli- ja aurinkovoima sekä biokaasu.
– Mutta ei olla vielä fossiilittomassa tilanteessa, hän huomautti.
Luontoon ihminen on vaikuttanut huomattavalla tavalla. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet 1800-luvulla alkaneen teollistumisen jälkeen huomattavasti. Ilmastonmuutokseen on ryhdytty reagoimaan, mistä osoituksena uusiutuvien luonnonvarojen käyttö sähköntuotannossa.
Luonnoneläinten määrä on Ojanperän työuran aikana vähentynyt. Esimerkiksi susia on maapallolla 0,4 miljoonaa ja kissapetoja alle 0,5 miljoonaa. Sitä vastoin koiria arvioidaan olevan 400 miljoonaa ja kissoja 600 miljoonaa.
Maapallolla on noin 24 miljardia tuotantoeläintä, joista kanoja suurin osa; peräti 18 miljardia kappaletta. Nautoja arvioidaan olevan 1,5 miljardia, sikoja 1 miljardi ja lampaita myös 1 miljardi.
Kaikesta eläinmäärästä luonnoneläinten osuus on vain neljä prosenttia ja tuotantoeläinten 60 prosenttia. Eläinkuntaan lukeutuvien ihmisten osuus on 36 prosenttia.
– Ihminen voi huomaamattaan tai huomatenkin tehdä luonnoneläimille suuria vahinkoja, Ojanperä huomautti.
Rautateiden rakentamisen vuoksi USA:n miljoonat biisonit hävitettiin lähes sukupuuttoon. Huonosti kävi myös vielä 1830-luvulla maailman runsaslukuisimmalle linnulle muuttokyyhkylle. Laji metsästettiin loppuun, viimeinen muuttokyyhky kuoli 1914.
Positiivistakin on luonnossa tapahtunut asenteiden muuttumisen vuoksi. Laulujoutsen oli Suomessa sukupuuton partaalla 1950-luvulla, mutta Yrjö Kokon ansiosta se on nyt yleinen koko maassa.
Suojelulla on pelastettu myös merikotka.
– Kun aloitin ympäristösihteerinä, merikotkaa näki todella harvoin. Nyt Varessäikässä saattaa nähdä seitsemän yhtä aikaa, Ojanperä kuvaili.
Ilman saastumiseen havahduttiin ja se on näkynyt metsissä. Kun Ojanperä oli lapsi, ilmansaasteille herkkää naavaa ei metsistä löytynyt. Nyt sitä taas roikkuu puiden oksilla.