Atlantti-risteilyllä ihmisiä tappanut virus lienee Andes-virus, johon liittyy suuri kuolleisuus.
Professori Olli Vapalahti tutkii muun muassa viruksia, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmisiin. Mikko Huisko
Kolmen risteilymatkustajan kuoleman aiheuttanut virus kuuluu hantaviruksiin, joita on myös Suomessa esiintyvä, myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus.
Iltalehti kertoi aiemmin, että Atlantin valtamerellä purjehtiva MV Hondius -risteilyalus oli matkalla Argentiinasta Kap Verdelle, joka tunnetaan myös suomalaisten suosimana lomakohteena.
Epäillään, että ainakin kuusi risteilymatkailijaa on saanut saman hantaviruksen aiheuttaman taudin.
– Kaiken todennäköisyyden mukaan kyseessä on hantaviruksiin kuuluva Andes-virus, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
Eläinten kantamia ja levittämiä hantaviruksia on monenlaisia. Vain osa niistä voi tarttua ihmiseen ja olla ihmiselle haitallisia. Vapalahden mukaan maailmassa on tuhansia erilaisia jyrsijöitä ja pikkunisäkkäitä, jotka voivat levittää hantaviruksia.
Korkea kuolleisuus
Puumala-virus on yksi hantavirustyyppi.
– Puumala-virus tarttuu metsämyyristä, jotka ovat Suomessa valitettavan yleisiä. Kuolleisuus tämän viruksen aiheuttamaan tautiin on promilleluokkaa, kertoo Vapalahti.
Sen sijaan Andes-hantavirus, jonka aiheuttama tauti lienee risteilyaluskuolemien syy, on tappavuudessaan aivan toista luokkaa.
– Vanhastaan on tunnettua, että siihen liittyy noin 30-40 prosentin kuolleisuus. Andes-virus on myös tarttunut ihmisestä toiseen.
On epäilty, että risteilymatkustajat ovat voineet saada viruksen jyrsijöistä, jotka ovat löytäneet tiensä risteilyalukselle jossain vaiheessa matkaa.
Andes-virukseen viittaa se, että alus on käynyt satamissa, joissa tätä virusta on tavattu. Argentiinassa ja Chilessä on ollut tartuntaketjuja ja tautiryppäitä aiemminkin.
– Virus on tarttunut ihmisestä toiseen erilaisissa tilaisuuksissa tai on oltu samassa taksissa. Viruksen leviäminen edellyttää kuitenkin kohtuullisen läheistä kontaktia, Vapalahti sanoo.
LUE MYÖSMyyräkuume
Myyräkuume on verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus.
Ihmisiin virus tarttuu yleensä hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta tai virtsaa sekoittuu pölyn mukana hengitysilmaan. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
Myyräkuumetta vastaan ei ole rokotetta. Sairastettu tauti antaa todennäköisesti elinikäisen suojan. Hoito on oireenmukaista. Tulehduskipulääkkeitä tulee välttää, sillä ne heikentävät munuaisten toimintaa.
Paras tapa suojautua tartunnalta on välttää metsämyyrien eritteillä saastuneen pölyn hengittämistä. Hengityssuojaimet antavat lisäsuojaa.
Myyräkuumeen tavallisia oireita ovat korkea kuume ilman yskää ja nuhaa, päänsärky, lihassärky, pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkipu. Myyräkuumeen itämisaika on kahdesta neljään viikkoa.
Vuosittainen myyräkuumeen tapausmäärä on vaihdellut 1 664 ja 577 tapauksen välillä.
Myyräkuume voidaan varmentaa tutkimalla verinäytteestä Puumala-viruksen vasta-aineet.
Myyräkuumekuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia, Suomessa tuskin yhtä vuodessa.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
”Tietoa niukasti”
Vapalahden mukaan tähän mennessä kaikki Andes-viruksen aiheuttamat tartuntaketjut ovat asettuneet.
– Havainnointi ja diagnostiikka toimii. Itse en olisi vielä huolissani, mutta toisaalta tietoa on saatavilla vasta niukasti.
Andes-viruksen aiheuttamaan tautiin ei ole olemassa täsmälääkettä eikä sitä vastaan ole rokotetta.
Hantaviruksen tartuntariskissä ovat JAMA:n mukaan erityisesti he, jotka siivoavat, työskentelevät tai asuvat sellaisissa paikoissa, joissa voi olla jyrsijöiden ulostetta.
Ihmisen on mahdollista saada virus myös niin, että syö ruokaa, jota virusta kantanut jyrsijä on ensin syönyt.
Vuonna 2025 hantavirus oli uutisissa, kun näyttelijä Gene Hackmanin puoliso, pianisti Betsy Arakawa menehtyi hantavirustartunnan vuoksi. Arakawan tiedetään altistuneen jyrsijöiden eritteille.