- Tutkija Keir Gilesin mukaan Ukrainan droonit Suomen ilmatilassa eivät lisää Venäjän sotilaallisen iskun uhkaa.
- Gilesin mukaan Venäjä välttelee konfliktia Naton kanssa. Sen vihamieliset iskut ovat kuukausien suunnittelun tulos, eivät hetken reaktioita.
- Ukrainan droonien reitti Suomenlahden yli on järkeenkäypä, koska sillä vältetään Venäjän ilmapuolustusta.
Arvostetulla Britannian ulkopoliittisen instituutin tutkijalla Keir Gilesilla on rauhoittava viesti suomalaisille. Todennäköisyys Venäjän toimille Suomea vastaan ei kasva, vaikka osa Ukrainan lähettämistä drooneista iskeytyi Suomen ilmatilan kautta itänaapurin öljynjalostamoihin.
– Venäjä tietää, että se kärsii Ukrainan sodan seurauksista. Venäjä reagoi aina sanallisesti voimakkaasti, mutta vihamielisyydet naapureita kohtaan ovat aivan eri asia, Giles sanoo Ylelle.
Tästä huolimatta Venäjä käyttää ajankohtaisia tapahtumia hyödykseen propagandassaan.
– Yksi Venäjän itsepintaisimmista piirteistä on se, että sen naapurimaihin kohdistuneet vihamieliset iskut ovat kuukausien suunnittelun tulos. Tämä siitäkin huolimatta, että niitä voidaan perustella kostona asiasta, joka tapahtui hetki sitten, Giles sanoo.
Ja vaikka tosielämän tapahtumat eivät tarjoaisi propagandalle aina eväitä toiminnan perustelemiseen, niitä voi aina keksiä itse.
– Venäjä on valittanut jo vuosia, että Nato-maat helpottavat Ukrainan iskuja Venäjälle. Tässä ei ole siis mitään uutta, jolla Venäjä voisi perustella toimintaansa, Giles sanoo.
Suomen hallitus tuomitsi ukrainalaisten droonien ajautumisen väärälle puolelle itärajaa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi sunnuntaina Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille, ettei droonien eksyminen Suomen ilmatilaan ole hyväksyttävää.
– Ironista tässä tilanteessa oli tietysti se, että paheksunta tapahtui samassa keskustelussa, jossa teemana oli drooniyhteistyö Suomen kanssa. Onhan tämä tietysti ongelma, mutta paljon suurempi ongelma on se, mitä tapahtuu Ukrainan sodassa, Giles sanoo.
Ukrainasta ei saa Gilesin mukaan tulla jälleen yksi esimerkki siitä, että Venäjä saavuttaa tavoitteitaan voimankäytöllä.
Venäjä välttelee eskalaatiota
Kun Suomenlahdella tehtiin viimeksi maaliskuussa havaintoja drooneista, osa venäläisistä poliitikoista vaati niiden ampumista alas Suomen ilmatilassa. Esimerkiksi parlamentin ylähuoneen, liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Vladimir Džabarov väitti Suomen liittyneen sotaan Venäjää vastaan.
Giles pitää droonien ampumista Suomen ilmatilassa hyvin epätodennäköisenä, sillä kyse olisi isosta eskalaatiosta Venäjän ja Naton välillä.
– Venäjä välttelee yhä kaikin keinoin eskalaatiota Naton kanssa, eikä tässä ole merkkejä muutoksesta.
Gilesin mukaan Venäjä haastaa Nato-maita ainoastaan, jos se tietää, etteivät ne yhdessä vastaa vihamieliseen toimintaan. Menneisyydessä onkin nähty Venäjän kyberhyökkäyksiä, poliittisten kilpailijoiden myrkytyksiä ja turvapaikanhakijoiden välineellistämistä.
Nato-maat eivät ole näiden tekojen jälkeen yhdessä vastanneet Venäjän toimintaan, joten se jatkaa yhä toimintaansa samalla tavalla kuin aiemmin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi viime viikolla, että Venäjä tuskin haluaa testata Naton viidettä artiklaa. Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan pitää katsoa liittokunnassa hyökkäykseksi kaikkia maita kohtaan. Giles allekirjoittaa Stubbin näkemyksen.
– Venäjä ajattelee yhä, että on olemassa merkittävä riski sille, että Nato vastaa tavalla, joka on katastrofaalinen sille itselleen.
Yksi iso kysymysmerkki Naton toimintakyvyssä on ollut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sitoutuminen puolustusliittoon. Trumpin puheet eivät Gilesin mukaan ole vielä vaikuttaneet Venäjän analyysiin Natosta.
Droonireitit käyvät järkeen
Öljyn hinnan noustua uudelle tasolle Iranin sodan takia Ukraina on iskenyt entistä voimakkaammin Venäjän öljyntuotantoon. Venäjän arvioitiin ennen iskuja vievän yli miljoona barrelia öljyä päivässä Itämerta pitkin.
– On järkeenkäypää, että Ukraina etsii drooneille reittejä, joilla ne kohtaavat mahdollisimman vähän Venäjän ilmapuolustusta. Ei siis ole täysin yllättävää, että droonit lentävät esimerkiksi Suomenlahden yli.
Samalla kun droonit ovat lentäneet Nato-maiden ilmatilassa, ne ovat paljastaneet heikkouksia jäsenmaiden ilmatorjunnassa. Giles mainitsee tässä yhteydessä Puolan, jonka ilmatilaan Venäjän droonit tunkeutuivat useaan otteeseen vuonna 2025.
– Tämä tietysti paljasti tietoja Venäjälle Puolan ilmatorjunnasta. Venäjä on oppinut, että osa Nato-maista ei pysty puolustautumaan massiivisilta droonihyökkäyksiltä.
Erikoista Puolan tilanteessa on se, että maa on kaatanut miljardeja euroja uudelleen varustautumiseen.
– Puola ei pystynyt torjumaan droonihyökkäystä, joka oli murto-osan kokoinen verrattuna Venäjän jokaöisiin hyökkäyksiin Ukrainaan, Giles sanoo.
Teknologia tappoi taistelukentän kuninkaat – varautuiko Suomi vuosikausia menneisyyden sotiin?
