Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa esitellään kaksi uutta tapaa vauhdittaa hermosolujen suojakerroksen uudelleenkasvua MS-taudissa. Havainnot voivat tiedotteen mukaan avata uuden suunnan sairauden hoidossa.

Nykyiset MS-lääkkeet hillitsevät immuunijärjestelmän yliaktiivisuutta mutta eivät korjaa syntyneitä hermovaurioita. Erityisesti tämä ongelma koskee taudin etenevää muotoa, jossa vauriot kertyvät pitkän ajan kuluessa.

MS-tauti eli multippeliskleroosi on maailman yleisin krooninen neurologinen sairaus nuorilla aikuisilla. Sitä sairastavia on Suomessa noin 13 000, ja suomalaisilla taudin esiintyvyys on maailman suurimpien joukossa. Viime vuosina MS-tautitapaukset ovat olleet kasvussa erityisesti naisilla.

Potilaan oma immuunijärjestelmä hyökkää MS-taudissa hermosolujen ympärillä olevaa suojavaippaa myeliiniä vastaan. Myeliinin tuhoutuessa hermosolujen toiminta heikkenee, mikä voi johtaa solukuolemaan. Oireisiin kuuluvat esimerkiksi näköhäiriöt, voimattomuus ja liikkumisvaikeudet.

On pitkään etsitty keinoja niin sanotun remyelinaation käynnistämiseksi. Se on prosessi, jossa myeliinisuoja kasvaa uudelleen, jolloin hermosolut pystyvät toipumaan. Tähän asti mikään lääkekandidaatti ei ole onnistunut kliinisissä kokeissa. Ongelma korostuu MS-taudin myöhemmissä kehitysvaiheissa, joissa taudin luomat keskushermoston paikalliset kudosolosuhteet vaikeuttavat hermoston korjautumista.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Merja Voutilaisen tutkimusryhmässä tehdyssä Tapani Koppisen väitöskirjatyössä remyelinaatiota tehostettiin kahdella toisistaan poikkeavalla lääkemolekyylillä. Väitöskirja tarkastetaan perjantaina.

Ensimmäinen niistä kohdistuu stressimekanismiin aivosolujen sisällä. MS-taudin vaurioalueilla se on jatkuvasti ylikierroksilla, jolloin hermoja korjaavat solut eivät pysty toimimaan. Kun mekanismi estettiin uudella lääkemolekyylillä, remyelinaatio kiihtyi ja tehostui merkittävästi MS-taudin kaltaisissa kudosvaurioissa. Tätä koskeva tutkimus julkaistiin helmikuussa Molecular Therapy -tiedelehdessä.

Toinen lähestymistapa liittyy arpikudokseen vaurioalueen ympärillä. Se estää fyysisesti hermosolujen uusiutumista. Arpikudoksen koostumukseen vaikuttamalla myös hermosolujen toipumista onnistuttiin edistämään. Tätä koskeva artikkeli julkaistiin marraskuussa 2025 tiedelehdessä Neuropharmacology.

Kaksi täysin erilaisiin mekanismeihin perustuvaa lääkettä johtivat samankaltaisiin tuloksiin: merkittävään remyelinaatioon ja aivotulehduksen vähenemiseen tautimalleissa. Tautimalleilla tarkoitetaan eläin- ja solukokeita, joilla mallinnetaan MS-taudin kudospatologiaa.

Tulokset perustuvat toistaiseksi koe-eläimiin ja solumalleihin, joten lääkemolekyylien teho vaatii vielä tutkimusta ihmisillä. Aivoihin vaikuttavien lääkkeiden kehityksessä yksi keskeinen haaste on veri-aivoeste. Molemmat nyt tarkastellut molekyylit kuitenkin pääsivät tehokkaasti koe-eläinten keskushermostoon.

”Kehittämämme lääkemolekyylit yritetään saada kliinisiin kokeisiin, jolloin niistä voisi tulla jonain päivänä ensimmäisiä MS-taudin remyelinaatiota tehostavia lääkkeitä. Sillä välin tuloksemme voivat auttaa MS-taudin remyelinaatiota estävien tautimekanismien tutkimuksessa”, Koppinen sanoo tiedotteessa.

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkipäivä.

Uutiskirjeet sisältävät myös mainontaa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Otavamedia Oy:n
tietosuojaselosteesta.