Jätteet | Helsinki lämpiää pian cashewpähkinöiden kuorilla, sillä Helen alkaa käyttää niitä polttoaineena.
Norsuunluurannikolta tulleen V Due -aluksen lastia purettiin tiistaina Loviisan satamassa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Lue tiivistelmä
Helsingin energiayhtiö Helen alkaa polttaa cashewpähkinän kuoria lämmöntuotannossa.
Loviisan satamaan saapui vapun alla irtolastialus Norsunluurannikon Abidjanista kuorilastissa.
Helenin mukaan kuoret ovat elintarviketeollisuuden sivuvirta ja taloudellisesti kilpailukykyinen polttoaine.
Loviisan satamaan kiinnittyi vapun alla irtolastialus Norsunluurannikon Abidjanista. V Due -nimisen laivan lastina oli cashewpähkinän kuoria, jotka on rahdattu Suomeen poltettavaksi energiana.
Kyse on harvinaisesta lastista, sillä Suomeen ei tiettävästi ole aikaisemmin tuotu suuria määriä pähkinänkuoria Afrikasta.
Kuoret ovat menossa poltettavaksi Helenin lämpövoimalaan Helsinkiin.
Laiva oli vielä tiistaina Loviisan satamassa. Kaksi suurta kuorikasaa oli ulkona satamakentällä. Kasoja ei ollut peitetty eikä suojattu mitenkään.
Loviisan sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen ei vahvistanut sataman ulkopuolelle näkyvien kasojen sisältöä, mutta vakuutti, että ne ovat vaarattomia.
”Emme anna tarkempaa tietoa asiakkaidemme lasteista. Kyse on kuitenkin täysin harmittomasta irtotavarasta ja normaalista Loviisan sataman toiminnasta”, Vepsäläinen kertoi.
Cashewpähkinän kuoria on kasattu suuriksi aumoiksi Loviisan satamassa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Cashewpähkinän kuorista tehdään biomassaa energiantuotannon tarpeisiin. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Helsingin energiantuotannosta vastaavasta Helenistä vahvistettiin, että yhtiö on ottanut polttoainevalikoimaansa cashewpähkinän kuoret.
”Täydentävänä polttoaineratkaisuna toimivat kuoret ovat elintarviketeollisuuden sivuvirta. Sen hyödyntämiselle ei lämmöntuotannon lisäksi ole tällä hetkellä muita tapoja, minkä lisäksi ne ovat taloudellisesti kilpailukykyinen polttoaine”, Helenin viestinnästä kerrottiin HS:lle sähköpostitse.
”Kuoret hankitaan sertifioiduilta toimittajilta, ja niiden käyttö täyttää EU:n biomassalle asettamat kestävyyskriteerit.”
Länsi-Afrikassa sijaitseva Norsunluurannikko on maailman suurimpia cashewpähkinöiden tuottajia. Maa jalostaa suuren osan sadostaan itse, ja myös kuorijätettä syntyy paljon.
Pähkinöiden kuoret päätyvät muun muassa teollisuuden raaka-aineeksi tai biomassaksi ja polttoaineeksi.
Kuorista uutetaan öljyä (cashew nutshell liquid eli CNSL), jota käytetään teollisuudessa esimerkiksi jarrupaloissa, maaleissa, pinnoitteissa, muoveissa, vedeneristyksessä ja säilöntäaineissa.
Kuorista saatavaa nestettä voidaan käyttää myös polttoaineen raaka-aineena. Lisäksi kuorista tehdään biomassaa energiakäyttöön.
Euroopassa cashewpähkinöiden kuoria on toimitettu Norsunluurannikolta ainakin Tanskaan.
Suomeen poltettavaksi tuodut jätteet ovat aiheuttaneet ongelmia Loviisan sataman naapurustossa, joka on saanut kokea jätekuljetusten lieveilmiöt.
Asukkaat ovat kärsineet muun muassa hajuista ja kärpäsistä. Ne olivat seurausta Italiasta tuoduista jätepaaleista, joissa oli käsittelemätöntä ruokajätettä.
Satamaan alettiin tuoda vuonna 2022 ulkomailta kierrätyspolttoainepaaleja. Paaleja viedään Loviisan kautta muun muassa Vantaan Energian jätevoimalaan.
Keväällä 2023 Loviisan sataman lähialueille levisi satamasta mätänevän jätteen lemu. Syyksi selvisi rikkoutunut polttoainepaalierä.
Seuraavana kesänä tulivat kärpäset. Ne lensivät nenään, suuhun ja silmiin.
Kesän 2025 piti olla erilainen. Satamaan rakennettiin uusi varastohalli, jossa kierrätyspolttoaineet varastoidaan. Satamavarastossa ei havaittu kärpäsiä, mutta sataman ympäristössä niitä riitti.
Viime aikoina hajuja ei ole juurikaan kantautunut naapurustoon, mutta pähkinälastin aromit ovat tuntuneet ilmassa sataman vieressä.
Uutena pelkona Loviisassa on, että satamaan kasatuista cashewpähkinän kuorista irtoaa myrkyllistä öljyä, joka päätyy hulevesien mukana maaperään ja mereen.