Salolaisen siipiravintolan yläkerta on täyttymässä hyvää vauhtia tiistai-iltana. Alkamassa on Vilppaan virallinen kisastudio.
Illan asiantuntijat Riku Laine ja Onni Mäkynen käyvät läpi tappiollista avausfinaalia ja tarjoavat noin 40 hengelle tärppejä pian alkavaan kakkososaan.
– Alku ratkaisee paljon. Jos Kataja saa taas hyvän startin, sitä voi olla vaikea kääntää, Mäkynen pohtii.
– Tänään nähdään isokorinen matsi, Vilpas voittaa kuudella, Laine povaa.
Ylösheiton jälkeen selviää pian, ettei tänään(kään) nähdä kovin kaunista korista. Vilppaan pakottamattoman menetyksen jälkeen on Katajan vuoro syöttää pallo päätyrajasta yli.
– Sexy basketball, illan juontaja Esa Mäkynen huudahtaa ironisesti.
Pikkuhiljaa Vilpas pääsee peliin. Jack Forrestin kolmonen aiheuttaa ensimmäisen terävän huudahduksen ja Jalen Brooksin kolmonen toisen.
Kaikki penkkiurheilijat tietävät sen tyydyttävän tunteen, kun omat silmät ja ääni voittavat selostajan ja joskus jopa tuomarin eli ehdit olla noin 0,2 sekuntia edellä muuta maailmaa. Tätä tapahtuu kisakatsomoissa yllättävän usein äänen kera:
– Askeleet! (niin oli)
– Ei sielläpäinkään! (ei ollutkaan)
– Eu! (oli normivirhe)
Vilppaan hyvä ote pitää ja desibelien perusteella Samu Adlerin kori on erityisen tyydyttävä.
Tauolla on aika jauhaa.
– Sanoin, että tulee isokorinen matsi. Sitten eka vitonen menee 8–6, Laine nauraa.
– Vilpas on saanut passivoitettua Katajan, Laine lisää ja huomauttaa päälle, että Henri Kantonen teki neljä ”ei-henkkamaista” menetystä.
Lupaava jännitys muuttuu toisella puoliskolla nopeasti tuskaiseksi jännitykseksi.
Katajan Thomas Tumba tuntuu olevan kuin muutaman vuoden takainen mainio Oscar-rohmu Everything Everywhere All at Once eli kaikkea, kaikkialla ja kaiken aikaa.
Tumba latistaa tunnelmaa, Kataja siirtyy johtoon ja välihihkaisuista tulee välitiuskaisuja.
– Aivan käsittämätön! (Ansley Almonorin harhasyöttö)
– Pelkkiä kolmosia koko ajan! (Vilppaan seitsemäs peräkkäinen hutikolkki)
Vilppaan paketti murenee silmissä ja Kataja porskuttaa jo 16 pisteen johtoon. Siinä vaiheessa kuullaan ensimmäistä kertaa salolaisklassikko:
– Ei tul mittä.
Jännittyneet etunojat ovat jo aikaa sitten muuttuneet turhautuneiksi takanojiksi. Moni varmaan ajatteli mestaruuden karkaavan.
Kolme minuuttia ennen loppua kuitenkin tapahtui ikävä, mutta Vilppaan kannalta toiveikas onnettomuus: ex-Vilpas Jermaine Marshall loukkaantui ilmeisen vakavasti. Yhtään jes-huutoa ei sentään kuulu.
Vilpas tulee ensin kahdeksan, sitten kuuden ja lopulta viiden pisteen päähän.
– Eihän siinä edes ollut virhettä, yksi katsoja hämmästelee Vilppaan saamia vapareita.
Aika kuitenkin on loppumassa kesken. Pienikin toivonkipinä sammuu huutaen, kun Jared Kimbrough hakee hyökkäyslevypallon kolmen Vilppaan pelaajan keskeltä.
(Tähän kohtaan jokainen voi kuvitella katsojien käyttämää 3–4 vapaavalintaista kirosanaa)
Ottelun jälkeen tunnelma ei ole varsinaisesti katossa.
– Vilppaan hyökkäys jäi pyörimään liikaa kaarelle, Onni Mäkynen huomautti.
– Vilppaan pitää saada peli koko kentälle ja väsyttää näin Katajan tiettyjä tähtipelaajia. Ilman Marshallia Kataja jää todella kapeaksi, Riku Laine evästi.
Lopuksi käydään läpi tulosveikkaukset.
– Kuka veikkasi Katajan voittoa, juontaja Esa Mäkynen kysyy.
Ilmaan nousee kolme kättä.